Tekijä Osmonen Olli
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2002
Sivut 102 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 139
ISSN-L 1235-6549
ISBN 952-446-360-1 (painettu)
Tiivistelmä

Tämä linnustoselvitys kattaa Kaldoaivin ja Vätsärin erämaa-alueet sekä Kaldoaiviin rajautuvan Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualueen. Kaldoaivin erämaa-alue ja Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualue sijaitsevat Tunturi-Lapin koivumetsävyöhykkeessä, Utsjoen itä- ja Inarin pohjoisosassa. Tämän valtavan suo- ja tunturierämaan pinta-ala on noin 345 000 ha, josta tunturikoivikoita on 118 000 ha, tunturipaljakkaa 110 000 ha ja soita 77 000 ha. Vätsärin erämaa-alue sijaitsee Inarijärven itäpuolella Metsä-Lapin kasvillisuusalueella. Sen pinta-ala on noin 155 000 hehtaaria, josta lähes puolet on mäntymetsää. Vätsärin pohjoisosat ovat Lapin runsasjärvisintä seutua.

Erämaa-alueilta ei ole aiemmin julkaistu linnustoselvityksiä. Tätä linnustoselvitystä varten käytiin läpi aiemmin julkaistut satunnaislajistoa koskevat yksittäishavainnot sekä matkaraportit. Lisäksi Suomen pesimälintuatlaksista selvitettiin lajisto ja lajien pesimisvarmuudet erämaa-alueiden atlasruuduilla. Käyttöön saatiin paljon linnustoon liittyvää faunistista aineistoa viimeisen atlaskauden (1986-1989) jälkeiseltä ajalta ja Kaldoaivin osalta mittava kartoitusaineisto kolmelta kesältä (1997-1999). Paikallisilta luontoa ja lintuja seuraavilta henkilöiltä saatiin paljon havaintoja. Kaldoaivin erämaa-alueella ja Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualueella tehtiin maalinnuston linjalaskentaa vuosina 1973-2000 yhteensä 86,6 km. Laskentatuloksia ei ole aiemmin julkaistu. Vätsärin alueella maalinnuston linjalaskentoja ei ole vielä tehty lainkaan. Maalinnuston parimäärät on useissa tapauksissa vertailun vuoksi laskettu käyttämällä Muuttuva Pesimälinnusto -kirjassa ilmoitettuja lajien tiheyksiä linjalaskennoissa Pohjois-Suomessa.

Kaldoaivin erämaa-alueella ja Sammuttijängän-Vaijoenjängän soidensuojelualueella on tavattu yhteensä 150 lintulajia. Näistä säännöllisesti pesiviä on 85 lajia. Maalinnuston kokonaisparimäärä linjalaskentojen perusteella on 300 000-500 000 paria. Merkittävä osa maamme suosirri-, punakuiri- ja allikannasta sekä lapasotkan pienestä sisämaakannasta asustaa tällä alueella. Alue on myös mustalintu-, kapustarinta- ja lapinsirkkukantojemme painopistealueita. Pesimälajistosta varsinaisia uhanalaisia (10 lajia) ovat kiljuhanhi (kadonnut lajistosta?), lapasotka, merikotka, kotka, ampuhaukka, tunturihaukka, muuttohaukka, lapinsirri, tunturipöllö ja pikkutikka. Lisäksi alueella pesii 18 silmälläpidettävää lajia.

Vätsärin erämaa-alueella on tavattu yhteensä 127 lintulajia. Näistä säännöllisesti pesiviä on 82 lajia. Pesimälajistosta varsinaisia uhanalaisia (4 lajia) ovat kotka, ampuhaukka, tunturihaukka ja tunturipöllö. Lisäksi alueella pesii 17 silmälläpidettävää lajia.

Saatavissa painettuna
Hinta 0 €