Tekijä Keränen Inka, Mikkola Maija
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2016
Sivut 65 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 222
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-295-161-8 (pdf)
Tiivistelmä

Syyskuussa vuonna 2014 perustettu Etelä-Konneveden kansallispuisto sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla, Konneveden ja Rautalammin kuntien alueella. Kansallispuiston pinta-ala on 15 km2. Etelä-Konneveden kansallispuiston käyntimäärä vuonna 2015 oli 14 700.

Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 4.5.2015-16.3.2016. Tutkimuksella selvitettiin puiston kävijärakennetta ja käyntien jakautumista sekä kartoitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä puiston palveluista ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia.

Valtaosa puiston kävijöistä, 75 %, oli kotimaisia matkailijoita laajasti ympäri Suomen. Eniten matkailijoita tuli Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakunnista. Paikallisia lähialueen asukkaita kävijöissä oli reilu viidennes (22 %). Vilkkainta puistossa oli kesä-elokuussa. Ulkomaisia matkailijoita oli vain 3 %.

Yleisimmin puistossa vierailtiin oman perheen kanssa 2-5 hengen seurueissa. Eniten oli keski-ikäisiä kävijöitä. Suosituimmat vierailukohteet löytyivät Kalajanvuoren luontopolun varrelta sekä Lapinsalon ja Pyysalon saarista. Kolmannes kävijöistä yöpyi puiston alueella ja loput olivat päiväkävijöitä. Tyypillinen päiväkäynnin kesto oli 3 tuntia, yöpyjät viipyivät noin vuorokauden. Tutkimusaineiston keruutapa saattoi suosia pidempään viipyviä vääristäen siten keskimääräistä viipymää todellista pidemmäksi. Eniten puistossa harrastettiin luonnon nähtävyyksien katselua, retkeilyä, melontaa ja luonnon tarkkailua. Tärkeimpiä syitä vierailuun olivat maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen, henkinen hyvinvointi sekä poissaolo melusta ja saasteista. Huomattavan paljon puistossa harrastettiin myös luontovalokuvausta.

Kävijät olivat kohtalaisen tyytyväisiä käyttämiinsä palveluihin. Eniten kiitosta keräsivät pysäköintipaikat, tulentekopaikat ja laavut. Palvelujen määrää pidettiin pääsääntöisesti sopivana, vaikka reittejä, opastusta, tulentekopaikkoja, laavuja ja rantautumispaikkoja toivottiin alueelle lisää. Erityisen paljon kehuja saivat maisemat. Kävijöiden ennakko-odotukset täyttyivät pääsääntöisesti hyvin, heikoimmin odotukset täyttyivät polkujen ja reittien osalta. Paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat 0,4 miljoonaan euroa ja 4 henkilötyövuotta.

Tämä on Etelä-Konneveden kansallispuiston alueen ensimmäinen kävijätutkimus ja tuloksia leimaa ymmärrettävästi se, etteivät puiston palvelurakenteet olleet valmiit tutkimuksen toteutusajankohtana. Tutkimus toimiikin hyvänä vertailukohtana seuraavalle kävijätutkimukselle, joka on syytä toteuttaa puiston rakenteiden valmistuttua sekä kävijäkunnan ja käyttötapojen vakiinnuttua.