Tekijä Metsähallitus
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2016
Sivut 102 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 138
ISSN-L 1796-2943
ISBN 978-952-295-130-4 (pdf)
Tiivistelmä

Hoito- ja käyttösuunnitelma on laadittu Joutenveden-Pyyveden Natura-alueelle (FI0500031), joka sijaitsee Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa, Savonlinnan ja Varkauden kaupunkien sekä Enonkosken ja Heinäveden kuntien alueella. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 15 302 ha. Siitä 73 % on vettä. Natura-alueen suojeluperustelaji on äärimmäisen uhanalainen saimaannorppa.

Hoito- ja käyttösuunnitelma ohjaa Metsähallituksen toimintaa Natura-alueen valtion mailla. Yksityisten maiden ja vesien osalta se on suositusluontoinen ja tuo maanomistajille tietoa Natura-verkoston suojelutavoitteiden huomioonottamisesta alueella. Suunnitelma on laadittu osallistavaa suunnittelutapaa noudattaen yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.

Joutenvesi kuuluu sekä rantojensuojeluohjelmaan että erityissuojelua vaativiin vesiin. Natura-alueen poikki kulkee Heinäveden reitin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Natura-alueeseen kuuluvat valtion maat muodostavat pientä metsätalousaluetta lukuun ottamatta valtioneuvoston asetuksella (441/2014) perustetun Joutenveden luonnonsuojelualueen (1496 ha). Yksityisiä luonnonsuojelualueita on 59 (yht. 1 744 ha). Lisäksi Natura-alueeseen kuuluu yksityismaita ja -vesiä, joilla Natura-ohjelmaa toteutetaan maankäyttö- ja rakennuslain, maastoliikennelain, vesiliikennelain ja kalastuslain mukaisella ohjauksella sekä sopimuksin. Vesialueilla on voimassa valtioneuvoston ympärivuotinen pyydystyyppiasetus sekä alkukesän verkkokalastuskielto.

Maantieteellisistä syistä johtuen Joutenveden-Pyyveden alue on merkittävä koko pohjoisen Saimaan norppapopulaation kannalta. Talvikannan kooksi on arvioitu 20-30 yksilöä, ja kuutteja syntyy vuosittain 3-5 kpl. Alueen vesilintulajisto ja -runsaus ovat tyypillisiä Saimaan alueen karulle vesistölle. Metsälinnusto on alueella melko yksipuolisen metsikkörakenteen takia sangen tavanomaista. Putkilokasvilajiston uhanalaiset lajit kertovat alueen kaski- ja maanviljelyshistoriasta. Lisäksi vesistössä elää uhanalaisia luonnonkalakantoja, mm. järvilohi ja järvitaimen. Alueen metsät ovat olleet voimaperäisen metsätalouden piirissä pitkään, mistä johtuen Natura-luontotyyppejä esiintyy vain vähän. Runsaimpia ovat boreaaliset lehdot (2,6 % inventoidusta alasta). Alueella on myös entisiä niittyjä ja vanhoja kulttuurivaikutteisia lehtimetsiä.

Alue on paikallisille merkittävä lähivirkistyskohde. Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistojen väliin sijoittuvalle erämaiselle Joutenvedelle suuntautuu myös jonkin verran luontomatkailua (mm. melonta, mökkimajoitus, Heinäveden reitin kesäinen reitti- ja tilausristeilyliikenne). Alueella ei ole Metsähallituksen ylläpitämää retkeilyn palveluvarustusta.

Hoito- ja käyttösuunnitelman tavoitteena on tunnistaa ja sovittaa yhteen Natura-alueen keskeiset suojelu- ja käyttöarvot ja -tarpeet niin, että luonnon- ja kulttuuriperinnönsuojelun, virkistys- ja muun käytön sekä valtion maiden eri käyttäjäryhmien näkökulmat tulevat huomioiduiksi. Suunnitelmaan kirjatuilla toimenpiteillä pyritään edistämään saimaannorppakannan suotuisaa kehitystä sekä säilyttämään ja parantamaan alueella esiintyvien direktiiviluontotyyppien ja muiden keskeisten arvojen tilaa. Suunnitelmakausi on noin 15 vuotta. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatimiseen on saatu Euroopan komission LIFE-rahoitusta.