Tekijä Vainikainen Osmo, Hokajärvi Reino, Hämäläinen Kari, Saarinen Juhani, Väänänen Anne
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2000
Sivut 49 s. + 4 karttaa
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja
ISBN 952-446-258-3
Tiivistelmä

Alue-ekologinen suunnittelu on monitavoitteisen metsäsuunnittelun apuväline, jonka avulla pyritään turvaamaantalousmetsien monimuotoisuus sekä sovittamaan yhteen metsien ja metsäluonnon erilaisia käyttömuotoja.Tavoitteena on metsien talous- ja virkistyskäytön ohjaaminen siten, että alueella luontaisesti esiintyvien eliölajien säilyminen ja leviämismahdollisuudet turvataan.

Keiteleen alue-ekologinen suunnitelma-alue sijaitsee Keski-Suomen maakunnan pohjoisosassa Äänekosken,Saarijärven, Kannonkosken, Viitasaaren ja Pihtiputaan kuntien alueella, lisäksi alueita on Pohjois-Savonmaakunnan Keiteleen, Pielaveden ja Kiuruveden kuntien alueella. Metsähallituksen maita on suunnitelma-alueella on noin 35 000 hehtaaria.

Suunnitelma-alue on keskisen Suomen pohjoista vedenjakajaseutua. Alueelle on luonteenomaista soidensuuri määrä, kolmasosa suunnittelualueen pinta-alasta. Suot ovat karuja ja talousmetsissä suurin osa niistäon ojitettu. Ojittamattomia soita talousmetsissä on 500 ja suojelualueilla noin 1 800 ha. Myös alueen kivennäismaatovat varsin karuja; kaksi kolmasosaa on ravinteisuudeltaan kuivahkoja tai niitä karumpia kankaita.

Suunnittelualueen metsät ovat olleet useita vuosikymmeniä tehokkaassa metsätalouskäytössä. Suojelualueitaon pinta-alasta on 12 %. Vanhoja luonnontilaisia tai lähes luonnontilaisia metsiä samoin kuin lahopuutaalueen talousmetsissä on erittäin vähän. Suunnitelmassa alueen luonnonsuojelualueita ja talousmetsienarvokkaita luontokohteita tukevat ekologiset yhteydet ovat usein jokien ja purojen varsilla. Kun arvokkaatluontokohteet ja suurin osa ekologisista yhteyksistä jää kehittymään luontaisesti, muotoutuu vesistöjenlähelle muutamassa kymmenessä vuodessa runsaasti lahopuuta sisältäviä kuusi- ja lehtipuuvaltaisiavanhoja metsiä. Lisäksi lehtipuun ja kuusen osuutta lisätään sekä talouskäytössä että talouskäytön ulkopuolellaolevissa metsissä puulajisuhteiden palauttamiseksi lähemmäksi luonnonmetsissä vallinnutta tilannetta. Suunnittelualueen ekologista verkostoa täydentävät Kivetyn ja Kärnän virkistysmetsät sekäPyhä-Häkin ympäristöarvometsä, joissa vanhojen, yli 100-vuotiaiden metsien osuus kasvatetaan selvästisuuremmaksi kuin normaalissa talousmetsässä.

Painos loppunut