Tekijä Aspholm Paula
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2019
Sivut 47 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 247
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-295-256-1 (pdf)
Tiivistelmä

Riisitunturin kansallispuisto sijaitsee Posion kunnassa, Itä-Lapissa. Vuonna 1982 perustettuun 77 km²:n laajuiseen kansallispuistoon tehtiin 41 100 käyntiä vuonna 2018.

Riisitunturin kävijätutkimus toteutettiin kesällä 2018 ja talvella 2019. Vastauksia saatiin 608 kpl. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kävijärakennetta, kävijöiden virkistysmotiiveja, kävijätyytyväisyyttä, kävijöiden rahankäyttöä ja paikallistaloudellisia vaikutuksia sekä kävijöiden kokemia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.

Kävijätutkimukseen vastanneista 70 % oli naisia. Kotimaisten matkailijoiden osuus vastaajista oli 88 %, ulkomaisten matkailijoiden 7 % ja paikallisten kävijöiden 5 %. Suurin osa vastaajista liikkui 2-5 hengen seurueissa ja oman perheen kanssa. Tutkimuksen perusteella Riisitunturi on pääsääntöisesti yksi käyntikohde matkan varrella ja ensimmäistä kertaa Riisitunturilla vieraili 57 % vastaajista. Eniten Riisitunturilla harrastettiin kävelyä, retkeilyä, luonnon tarkkailua ja luontovalokuvausta. Suosituin liikuntamuoto oli patikointi, ja patikoimalla liikuttiin käynnin aikana keskimäärin 8,1 kilometriä. Päiväkävijöiden osuus vastaajista oli 87 %, ja he viipyivät Riisitunturin kansallispuistossa keskimäärin 3,6 tuntia.

Riisitunturin kansallispuiston lähialueella kulutettiin keskimäärin 160 euroa/käynti. Eniten rahaa käytettiin majoittumiseen. Riisitunturin kansallispuiston kävijöiden paikallistaloudellisiksi vaikutuksiksi saatiin noin 6,5 miljoonaa euroa ja 65 henkilötyövuotta vuonna 2018.

Riisitunturin kansallispuiston valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi on 4,37. Tyytyväisimpiä kävijät olivat maiseman vaihtelevuuteen sekä yleiseen turvallisuuteen ja siisteyteen. Heikoimmat arvosanat kävijät antoivat Metsähallituksen alueen palveluille sosiaalisessa mediassa, jätehuollon toteutukselle ja ohjaukselle, tiestölle ja yrittäjien tuottamille palveluille. Vastaajat eivät kokeneet merkittäviä häiriötekijöitä käynnillään. Kävijätutkimukseen vastaajat kokivat fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvointinsa lisääntyneen ja arvioivat käynnin hyvinvointivaikutusten rahalliseksi arvoksi keskimäärin 250 euroa.