Tekijä Sihvonen Pasi
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 1999
Sivut 53 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 101
ISSN-L 1235-6549
ISBN 952-446-147-1 (painettu)
Tiivistelmä

Koloveden kansallispuiston suurperhoset selvitettiin vuosina 1995–1998. Selvityksessä käsitellään lajiston lisäksi toimenpide-ehdotukset elinympäristötyypeittäin suojelullisesti arvokkaiden lajien tai elinympäristöjen säilyttämiseksi sekä esitellään keskeiset Koloveden kansallispuistossa esiintyvät perhoslajit.

Selvitys käsittää kaikki kansallispuistossa olevat elinympäristöt mukaan lukien suot ja ihmiset luomat ympäristöt. Tavanomaisten havainnointimenetelmien lisäksi kokeiltiin aurinkokennoilla toimivia UV-pyydyksiä, jotka riittävän valoisaan paikkaan sijoitettuna soveltuvat hyvin sähköttömien alueiden perhoslajiston selvittämiseen.

Koloveden kansallispuistossa havaittiin 274 suurperhoslajia. Perhoslajisto on tyypillistä Etelä-Savon luonnontieteelliselle maakunnalle. Lajistossa ovat hyvin edustettuina havumetsien lajit, kun taas lehtimetsien ja lehtojen lajit ovat melko harvinaisia. Rämeet ylläpitävät tyypillistä suoperhoslajistoa. Uhanalaisia lajeja löytyi kaksi: kirjoverkkoperhonen (Hypodryas maturna) ja naavamittari (Alcis jubatus). Lisäksi valikoiduista näytteistä määritettiin 219 lajia pikkuperhosia, joista lähes kaikki ovat tyypillisiä Etelä-Savon alueella. Niiden joukossa oli yksi uusi laji Etelä-Savon luonnontieteelliselle maakunnalle: aarnihaapakääriäinen (Cydia cornucopiae). Se on luokiteltu silmälläpidettäväksi, harvinaiseksi lajiksi.

Perhosten kannalta tärkeitä alueita ovat: 1) vanhat havumetsät (ylläpitävät muutamia niistä riippuvaisia elinympäristön suhteen vaateliaita lajeja), 2) rämeet (ylläpitävät tyypillistä suoperhoslajistoa) ja 3) ihmisen luomat ympäristöt (ovat sopivia elinympäristöjä mm. kääpiöhämy-yökköselle Photedes captiuncula ja kirjoverkkoperhoselle Hypodryas maturna).

Saatavissa painettuna
Hinta 0 €