Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2021


Tekijä: Latja Pirita

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2022

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 266


Ulkoasu: 111 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-377-039-3 (pdf)

Tiivistelmä:

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto perustettiin vuonna 2005 yhdistämällä vuonna 1938 perustettu Pallas-Ounastunturin kansallis-puisto, Ylläs-Aakenustunturin alue ja pienempiä suojelukohteita. Puisto sijaitsee Tunturi-Lapissa Enontekiön, Muonion, Kittilän ja Kolarin kunnissa. Kansallispuistoon tehtiin vuonna 2021 ennätykselliset 699 170 käyntiä. Kokonaiskäyntimäärä on noussut edellisestä vuoden 2016 kävijätutkimuksesta 30 % ja kahden vuoden takaisesta, koronaviruksen aiheuttamaa epidemiaa edeltävästä tasosta 25 %. Käyntimäärät ovat nousseet eniten kesä-, heinä- ja elokuussa.

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus toteutettiin 10.2.-24.9.2021. Vastauksia saatiin 1 518 kpl. Kävijät saapuivat puistoon useimmin oman perheen kanssa henkilöautolla pienissä 2-5 hengen seurueissa. Tärkeimmät syyt saapua puistovierailulle olivat maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen ja henkinen hyvinvointi. Suosituimpia ja tärkeimpiä aktiviteetteja puistossa olivat maastohiihto talvikaudella ja kävely kesäkaudella. Pyöräily oli noussut sekä talvi- että kesäkaudella toiseksi tärkeimmäksi aktiviteetiksi ja sitä harrastettiin neljänneksi useimmin. Kävijät liikkuivat puistossa omin voimin keskimäärin 15 km käynnin aikana.

Verrattuna edelliseen kävijätutkimukseen vuonna 2016, puiston kävijäkunta oli hieman nuorentunut ja ikäryhmien väliset erot olivat tasaantuneet. Yli 65-vuotiaiden ikäluokka oli pienentynyt 7 %-yksikköä ja 35-44-vuotiaiden ikäluokka kasvanut 6 %-yksikköä. Puiston kävijöistä 96 % oli kotimaisia matkailijoita, 1 % ulkomaisia matkailijoita ja 3 % paikallisia lähialueen asukkaita. Pallas-Yllästunturin kansallispuisto oli matkan tärkein tai ainoa kohde 65 %:lle vastaajista. Ensikertalaisten määrä oli 18 %.

Kävijöistä 85 % oli Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa päiväretkellä ja 15 % yöpyi puistossa. Suosituin yöpymistapa puistossa oli oma majoite, kuten teltta. Päiväkävijät viipyivät käynnillä keskimäärin neljä tuntia ja yöpyjät kolme vuorokautta. Lähialueella yöpyi 99 % vastaajista. Matkailijoiden viipymä lähialueella oli seitsemän vuorokautta, ja useimmin matkailijat yöpyivät vuokramökissä. Kävijöiden käynnin kestossa ei ollut muutoksia verrattuna edelliseen tutkimukseen.

Edellisen kävijätutkimuksen jälkeen puiston palvelurakenteita on parannettu merkittävästi. Kävijät olivatkin varsin tyytyväisiä sekä puiston palvelurakenteiden määrään että laatuun. Valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,37 (asteikolla 1-5). Kävijätyytyväisyys oli kasvanut hieman edelliseen tutkimukseen verrattuna (4,23 vuonna 2016).

Vastaajat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että kansallispuistokäynnillä oli positiivisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Lisäkyselyn mukaan erityisesti fyysinen hyvinvointi ja mieliala kohenivat käynnillä. Positiiviset vaikutukset ulottuivat myös käynnin jälkeiseen aikaan, ja käynti innosti kävijöitä sekä ylläpitämään arkiliikuntaa että vierailemaan luontokohteilla. Kävijät arvioivat terveys- ja hyvinvointivaikutusten arvoksi rahassa mitattuna 500 euroa (mediaani).

Kävijöiden keskimääräinen rahankäyttö puistossa ja sen lähialueella käyntiä kohden oli kasvanut 9 % viidessä vuodessa, 104 eurosta 115 euroon. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset vuonna 2021 olivat 83,5 miljoonaa euroa ja 646 henkilötyövuotta. Kasvua vuoteen 2016 oli tullut peräti 40 %. Kasvu johtuu suurelta osin puiston käyntimäärän kasvusta. Tarkasteltaessa niiden kävijöiden tulovaikutuksia, joille Pallas-Yllästunturin kansallispuisto oli matkan tärkein tai ainoa kohde, paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2021 olivat 50,1 miljoonaa euroa ja 387 henkilötyövuotta.

Lisätietoja:

Julkaisun liitteet 4 ja 5 eli kyselylomakkeet eivät ole saavutettavia.

Päivitetty 4.3.2022