Tekijä Tuomela Satu
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2023
Sivut 33 s.
Kieli
suomi
ISBN 978-952-377-070-6 (pdf)
Tiivistelmä

Etelä-Konneveden kansallispuiston kävijätutkimus toteutettiin aikavälillä 14.5.-23.10.2022. Tutkimus on vuonna 2014 perustetun kansallispuiston toinen: Ensimmäinen kävijätutkimus toteutettiin vuosina 2015-2016. Kansallispuiston käyntimäärät ovat kasvaneet sen perustamista seuranneina vuosina lähes joka vuosi ja vuonna 2021 käyntejä oli 38 600.

Kävijätutkimuksessa selvitettiin mm. Etelä-Konneveden kansallispuiston paikallistaloudellisia vaikutuksia, puiston kävijäprofiilissa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia ja kävijöiden käynnillään harrastamia ulkoilu- ja luontoharrastuksia. Tutkimuksessa kartoitettiin myös kävijöiden tyytyväisyyttä käyntiinsä sekä kansallispuiston palvelurakenteisiin ja selvitettiin kävijöiden alueelle toivomia maksullisia lisäpalveluja.

Tutkimukseen vastasi 416 kävijää. Vastaajista 58 % oli naisia ja 42 % miehiä. Vastaajien keski-ikä oli 44 vuotta ja heidän yleisin asuinkuntansa Jyväskylä. Seuraavaksi yleisimmät asuinkunnat olivat Kuopio ja Helsinki. Useimmat vastaajat saapuivat kansallispuistoon 2-5 hengen seurueessa, joka koostui tyypillisimmin oman perheen jäsenistä.

Suurin osa vastaajista (68 %) vieraili kansallispuistossa päiväretkellä ja valtaosa (66 %) oli ensi kertaa alueella. Vastaajat koostuivat pääosin kotimaisista matkailijoista, joita oli 86 % kävijöistä. Ulkomaisia matkailijoita oli 7 % ja heistä puolet tuli Saksasta. Paikallisia asukkaita oli 7 % vastanneista.

Vastaajien virkistysmotiiveista yleisimpiä olivat maisemat, luonnon kokeminen, rentoutuminen ja yhdessäolo oman seurueen kanssa. Suosituimpia harrastuksia käynnin aikana olivat luonnosta nauttiminen, kävely, retkeily ja luonnon nähtävyyksien katselu. Kansallispuiston reiteistä suosituin oli 4,6 kilometrin mittainen Kalajan kierros, jonka mainitsi kiertäneensä 54 % kysymykseen vastanneista.

Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä Etelä-Konneveden kansallispuiston palvelujen laatuun ja määrään: kansallispuiston valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,22 (asteikko 1-5, 1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä). Vastaajat ilmoittivat olevansa kiinnostuneita myös maksullisista lisäpalveluista käyntiinsä liittyen. Eniten kiinnostusta herättivät sauna, harrastusvälinevuokraus ja ruokapalvelut.

Vastaajat käyttivät rahaa keskimäärin 36 euroa käyntiinsä liittyen kansallispuistossa ja lähialueella. Eniten rahaa käyttivät kotimaiset matkailijat. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset paikallistaloudelle olivat vuoden 2021 käyntimäärillä mitattuna 1 292 000 euroa ja 11 henkilötyövuotta.