Tekijä Rinne Veikko, Clayhills Tom, Koponen Seppo
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 1998
Sivut 76 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 90
ISSN-L 1235-6549
ISBN 952-446-066-1 (painettu)
Tiivistelmä

Tutkimuskohteena olivat Lenholm (Parainen), Linnavuori (Turku, Kulhon saari), Nyynäinen (Lemu), Tammimäki (Mietoinen), Kurasmäki (Mynämäki) ja Muntti (Taivassalo). Vertailukohteena oli Ruissalo (Marjaniemi ja Puutarhan alue). Tutkimuksen pääkohteena oli suurten tammien oksistossa ja rungoilla (erityisesti lahokoloissa) elävä niveljalkaislajisto. Lisäksi tutkittiin pohjakerroksen ja lehtojen muun kasvillisuuskerroksen lajistoa. Tutkimusta varten kehitettiin uusi ”oksaloukku”. Tutkimuskausi oli touko-syyskuu 1994.

Aineisto käsittää yli viisikymmentätuhatta niveljalkaista. Lajitasolle on määritetty hämähäkit (Araneae), lukit (Opiliones), valeskorpionit (Pseudoscorpionida), sammalpunkit (Oribatida), kaksois- ja juoksujalkaiset (Diplopoda & Chilopoda), kovakuoriaiset (Coleoptera), luteet (Heteroptera), osa yhtäläissiipisistä (Homoptera), verkkosiipiset (Neuroptera), jäytiäiset (Psocoptera), muurahaiset (Formicidae), osa kärpäsistä (Brachycera–Cyclorrhapha) ja perhoset (Lepidoptera). Aineistossa on 12 uhanalaista lajia, 2 todennäköisesti Suomen faunalle uutta lajia sekä useita kymmeniä harvinaisuuksia ja muita levinneisyydeltään maininnan arvoisia lajeja. Erityisesti kovakuoriaislajisto on edustava.

Tammilehtojen tyypillisen, harvinaisuuksia sisältävän, niveljalkaislajiston säilymisen kannalta olisi alueiden hoidossa pyrittävä tammilehtojen moni-puolisuuden säilyttämiseen tai lisäämiseen. Sekä pystyjen että kaatuneiden lahopuiden säilyttäminen metsässä on tärkeää. Paikoin voisi tiheää vesakkoa (mm. haapa ja pihlaja) poistaa.