Tekijä Soikkeli Paavo
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 1999
Sivut 40 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 25
ISSN-L 1239-1670
ISBN 952-446-145-5
Tiivistelmä

Metsäalan työehtosopimus uudistettiin perusteellisesti v. 1994 metsätyön ja -palkkauksen kehittämisprojektin tuloksena. Uudistustyötä jatkettiin Metsähallituksen omana kehittämishankkeena v. 1995-96. Uudistetun toimintatavan ja palkkauksen soveltaminen on v. 1999 arkipäivää ja metsätöistä tehdään 70 % aikapalkalla.

Kehittämisprosessin aikana kävi ilmi, että metsätyön palkkauksen ja toimintatapojen ymmärtäminen vaatii taustatietoa siitä, miten ja missä oloissa johonkin yksityiskohtaan ja alalla tyypilliseen toimintatapaan on päädytty. Tätä tarvetta varten nähtiin tarpeelliseksi tehdä yhteenveto metsätyön ja -palkkauksen kehittymisestä v. 1920-2000.

Metsätyöt olivat pitkään osavuosityötä. Lama-aikana 1929-32 metsäpalkat laskivat alle toimeentulominimin. Valtiovalta halusi selvittää metsäpalkkauksen tilanteen ja asetti eri puolille maata palkkatarkkailijoita. Tarkkailun tueksi laadittiin palkkanormisto, johon verrattiin käytössä olevia palkkoja. Palkkatarkkailua varten asetettiin metsäpalkkauksen osapuolista koottu asiantuntijalautakunta. Viranomaiset ja työmarkkinaosapuolet joutuivat näin yhteistoimintaan jo ennen säännöstelykautta.

Työtutkimusta tarvittiin kunnon palkkanormistojen aikaan saamiseksi ja työn tuottavuuden kohottamiseksi. Tätä tarkoitusta varten metsäteollisuus perusti oman työntutkimusorganisaation Metsätehon, vankalla osaamisellaan saavutti työmarkkinaosapuolten ja viranomaisten luottamuksen.

Varsinainen osapuolten yhteinen palkkasopimus saatiin aikaan 1957. Tätä ennen palkkasäännöstelyn aikana taksoja oli määrätty kaikkia työnantajia sitoviksi. Metsäpalkkoihin kohdistuvan poliittisen mielenkiinnon takia säädettiin vuonna 1962 metsäpalkkalaki. Viranomaisten ja sopijaosapuolten välinen yhteistyö jatkui 1960-luvulla. Metsätyötä kehitettiin ja puutavaran mittauksessa siirryttiin kiintokuutiometriin 1970-luvulla.

Metsurilakko vuonna 1980 oli taistelu palkkausmuodosta, aika vai urakkapalkka. 1990-luvun alkuun mennessä molemmille osapuolille selvisi, että metsätyössä ja palkkauksessa on edessä perusteellinen uudistus. Yhteisvoimin palkkaus muutettiin työn vaativuuteen, henkilön pätevyyteen ja työsuoritukseen perustuvaksi. Palkkausmuodoksi osapuolet suosittivat kuhunkin tilanteeseen sopivan palkkausmuodon käyttöä.

Metsähallituksessa jatkettiin töiden ja palkkauksen kehittämistä työehtosopimuksen aineksista. Tuloksena on toiminta- ja aikapalkkausmalli, joka sopii kokonaistuottavuutta optimoivaan tiimityöhön, jossa metsuri tukee puunkorjuun kokonaistuottavuutta, tekee metsänhoitotyöt ja osallistuu työkohteiden suunnitteluun ja työjäljen mittaukseen.

Painos loppunut