Tekijä Hassinen Mauri
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2000
Sivut 8 s.
Kieli
suomi
ISSN-L 1239-114X
Tiivistelmä

Metsätalouden kehittämisyksikkö teki Metsähallituksen mailla valtakunnallisen hukkapuututkimuksen vuosina 1997–1999. Tutkimuksessa selvitettiin hakkuussa palstalle jäävän runkohukkapuun määrä ja laatu puulajeittain ja hakkuutavoittain neljällä suuralueella, Etelä-Suomessa, Pohjanmaa-Kainuussa, Länsi- ja Itä-Lapissa sekä Ylä-Lapissa. Runkohukkapuu koostuu hakkuupalstalle jääneistä hakattujen ainespuun mittaisten runkojen latvoista, runkoleikoista ja ylipitkistä kannoista sekä ajamattomasta ainespuutavarasta, valmistamatta jääneistä kaadetuista ainespuumittaisista rungoista ja korjuuvauriorungoista.

Ensiharvennuksilla kokonaispoistumasta laskettu hukkapuuprosentti oli 10–17 % puulajin ja suuralueen mukaan. Myöhemmissä harvennuksissa vaihteluväli oli 3–9 % ja uudistushakkuissa 3–17 %. Ylä-Lapin erirakenteisten metsien hakkuussa hukkapuuprosentti oli noin 6. Kuutiometreinä runkohukkapuuta jäi palstalle keskimäärin 3–10 m³/ha hakkuutavan ja suuralueen mukaan. Hukkapuusta suurin osa oli latvoissa. Ensiharvennuksilla latvojen osuus runkohukkapuun kokonaismäärästä oli yli 75 % ja uudistushakkuissakin noin puolet, poikkeuksena Ylä-Lappi, missä latvoihin jäi 38 % kokonaishukkapuusta.

Runkohukkapuun kokonaismäärästä eriteltiin ainespuun mitat ja laadun täyttävä aineshukkapuu. Ensiharvennuksissa aineshukkapuun suhteellinen osuus oli runkohukkapuun kokonaismäärästä suuralueittain 28–44 %, myöhemmissä harvennuksissa 38–52 % ja uudistushakkuissa 46–59 %. Suurin osa aineshukkapuusta oli latvoissa kaikissa hakkuutavoissa kaikilla suuralueilla lukuun ottamatta Ylä-Lapin myöhempiä harvennuksia ja uudistushakkuukohteita, missä ainesleikkojen osuus oli merkittävin. Aineshukkapuun suhteellinen osuus runkohukkapuun kokonaismäärästä oli suurin Itä- ja Ylä-Lapin erirakenteisen metsän hakkuussa 58–61 %.

Saatavissa painettuna