Tekijä Hokajärvi Taisto (toim.)
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 1998
Sivut 25 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 14
ISSN-L 1239-1670
ISBN 952-446-063-7
Tiivistelmä

Raportti erikoispuulajien tuotannon kehittämisestä Metsähallituksen metsissä julkaistiin monisteena vuonna 1994. Monisteen loputtua päätettiin se julkaista metsätalouden julkaisusarjassa ja tehdä samalla eräitä tarkennuksia erikoisesti ulkolaisten puulajien käyttöön.

Metsähallituksen mailla on perinteisesti keskitytty männyn, kuusen ja koivun kasvattamiseen. Koeluonteisesti ja pienialaisesti on kuitenkin viljelty myös muita puulajeja. Erityisesti lehtikuusta on viljelty jo viime vuosisadalla. Taloudellisesti merkittäväksi viljely laajeni 1970-luvulla ja pinta-alaa on kertynyt yli 10 000 hehtaaria. Merkittävää on ollut myös kontortamännyn viljely, jota on noin 1 000 hehtaaria. Muita puulajeja on enintään muutamia kymmeniä hehtaareja. Niitä on viljelty myös koristepuun luonteisesti pieninä metsikköinä, puuryhminä ja yksittäispuina.

Taloudellisesti perusteltuna voidaan pitää siperianlehtikuusen, tervalepän ja visakoivun kasvatusta. Lehtikuusen kasvupaikkojen valintaa on kuitenkin tarkistettava aikaisemmasta käytännöstä, koska parhaat tulokset on saatavissa hyvissä lämpöolosuhteissa oikein valituilla kasvupaikoilla. Myös haavan kasvatus voi olla taloudellisesti perusteltua, jos kysymyksessä on hyvälaatuinen nuori haavikko. Muilla puulajeilla taloudellinen tulos ei ole määräävä tekijä.

Lehtikuusen viljelyala voisi olla 300-400 ha/v, puolet alasta Etelä-Suomeen ja puolet Pohjois-Suomeen. Tervaleppää ja visakoivua voisi viljellä enintään muutamia kymmeniä hehtaareja vuosittain. Muita erikoispuulajeja voisi viljellä monimuotoisuuden lisäämiseksi, maisemallisista syistä tai koeluontoisesti muutamia hehtaareja vuosittain. Näissäkin metsiköissä tulisi olla myös taloudellisen hyödyntämisen mahdollisuus.

Siperianlehtikuusen ja visakoivun siementä saadaan siemenviljelyksiltä, muiden puulajien osalta joudutaan turvautumaan keräyssiemeneen. Taimet voidaan kasvattaa pääasiassa Metsähallituksen omilla taimitarhoilla. Taimitarhat voivat myös välittää materiaalia muilta tuottajilta.

Erityisesti lehtikuusen kasvatusmallit tulisi laatia lähivuosina.

Olemassa olevat erikoispuulajien metsiköt tulisi inventoida ja rekisteröidä arvokkaat, kehittämiskelpoiset metsiköt paikkatietojärjestelmään sekä päättää hoitotoimenpiteistä ja mahdollisista hakkuista lähivuosille. Myyntikelpoisista puueristä tulisi koota tiedosto.

Painos loppunut