Tekijä Berghäll Jonna
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2005
Sivut 65 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 153
ISSN-L 1235-6549
ISBN 952-446-462-4 (painettu), 952-446-463-2 (pdf)
Tiivistelmä

Tämän Pro gradu -tutkimuksen lähtökohtana oli tarve tuntea luontomatkailun aluetaloudellisia vaikutuksia valtion suojelu- ja retkeilyalueilla. Tutkimuksessa selvitettiin Lounais-Suomessa sijaitsevan Saaristomeren kansallispuiston luontomatkailun välittömät, välilliset ja johdetut tulo-, työllisyys-, palkka- ja verotulovaikutukset Turun saaristossa vuonna 2003. Lisäksi arvioitiin Saaristomeren kansallispuiston virkistyskäyttöpalvelujen ylläpidon ja investointien aluetaloudelliset vaikutukset.

Tutkimuksessa sovellettiin niin sanottua pohjoismaista mallia ja sen sekä meno- että tulomenetelmää. Menomenetelmän tarvitsemat tiedot saatiin vuonna 2003 tehdystä Saaristomeren kansallispuiston kävijätutkimuksesta. Tulomenetelmän aineisto kerättiin yrityskyselyillä syksyllä 2004 ja alkutalvella 2005. Kansallispuiston valtionrahoitteisten palvelujen ylläpidon ja investointien kustannustiedot saatiin Metsähallituksen Etelä-Suomen luontopalveluilta.

Saaristomeren kansallispuiston luontomatkailu ja alueen virkistyskäyttöpalvelut muodostivat vuonna 2003 noin 3,6 miljoonan euron tulovaikutuksen. Paikallisia asukkaita luontomatkailu työllisti noin 30 henkilötyövuodella sekä lisäksi ulkopaikkakuntalaisia noin kymmenellä henkilötyövuodella. Luvuissa ovat mukana sekä välittömät että välilliset vaikutukset. Palkkatulovaikutukset, joissa on huomioitu myös johdetut tulot, olivat 547 000 euroa. Turun saariston kunnat saivat näistä noin 103 000 euroa verotuloja.

Kerroinvaikutukset olivat alueella pienet, joten hyödyt kohdistuivat suoraan luontomatkailijoille tuotteita tai palveluja tarjoaviin yrityksiin. Turun saariston kunnista Dragsfjärd ja Nauvo hyötyivät eniten Saaristomeren kansallispuiston luontomatkailusta.