Telkkämäen luonnonsuojelualueen kasvillisuus

Selvityksessä kuvataan Kaavin kunnassa sijaitsevan Telkkämäen luonnonsuojelualueen kasvillisuutta ja metsien rakennetta. Tämä sadan hehtaarin kokoinen luonnonsuojelualue perustettiin vuonna 1989 perinteisen kaskitalouden muovaaman savolaisen kulttuurimaiseman ja sen eliölajiston suojelemiseksi. Telkkämäellä säilytetään myös kaskeamiseen liittyvää kansanperinnettä ja vanhoja kaskeamismenetelmiä.

Kasvillisuus kuvioitiin vallitsevan puuston ja aluskasvillisuuden perusteella ja alueelta laadittiin kasvillisuuskuviokartta mittakaavaan 1:5 000. Raportissa esitellään alueen kasvillisuustyypit sekä eri sukkessiovaiheiden kasvillisuutta.

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa yli puolet nykyisestä Telkkämäen luonnonsuojelualueesta oli kaskettuna. Alueen viimeiset kasket poltettiin 1930-luvulla. Nykyisin 70 % suojelualueen pinta-alasta on tuoretta tai lehtomaista kangasta, 20 % vanhoja peltoja tai niittyjä ja 10 % lehtoja ja korpia. Telkkämäki on luokiteltu pohjoismaisesti merkittäväksi kaskibiotooppien suojelualueeksi.

Alueelta löytyi yhteensä 66 sammallajia ja 248 putkilokasvilajia, joista 20 on puuston ja pensaskerroksen lajeja. Putkilokasveista puolet on kulttuurinsuosijoita ja puolet alkuperäisiä luonnonkasveja. Kulttuuria suosivia lajeja kasvaa erityisesti entisillä pelloilla ja niityillä, jonkin verran metsissäkin. Vanhimpienkin kaskimetsien kasvillisuudessa on vielä edustajia kaskikiertoon kuuluvan laidun- ja niittyvaiheen lajistosta. Kaski-ahojen lajeista Telkkämäellä kasvaa yleisimmin siankärsämöä, ruusuruohoa ja kesämaitiaista sekä niukemmin keltanokitkeröä, ahopukinjuurta, päivänkakkaraa, heinätähtimöä, ahosuolaheinää ja peurankelloa. Kaskeaminen on vaikuttanut myös kangasmetsälajistoon: mm. nuokkutalvikin, isotalvikin ja vanamon esiintymät vaikuttavat Telkkämäellä niukemmilta kuin lajien esiintymät kaskeamattomassa metsässä.