Tervola-Muurola alue-ekologinen suunnitelma
Alueeseen kuuluu Rovaniemen mlk:n eteläosan ja Tervolan valtion maat ja vedet kokonaispinta-alan ollessa 106643 ha. Kasvimaantieteellisesti alue kuuluu keskiboreaalisen metsäkasvillisuusvyöhykkeen Lapin Kolmioon. Topografialtaan maaston korkeus vaihtelee 80-260 m mpy. Metsät ovat pääosaksi metsäpalon jälkeen syntyneitä 20-100-vuotiaita männiköitä. Alueeseen kuuluu lakisääteisiä suojelualueita 13131 ha (12 % kokonaispinta-alasta), josta metsämaata on 6034 ha (9 % koko metsämaan pinta-alasta).
Paikkatietojärjestelmän kuviotietojen, ilmakuvien, erilaisten karttojen ja osallistavan suunnittelun avulla kartoitettiin alueen mahdolliset arvokkaat luontokohteet, joista maastossa mitattiin niiden kuolleen puun määrä ja niiden avainbiotooppiluonnetta osoittavat rakennepiirteet. Lisäksi käytiin läpi alueen riista- ja maisemakohteet sekä alueen vanhojen metsien inventointitiedot. Yhteensä maastossa mitattiin 722 kuviota (3924 ha), joka on 5,8 % metsämaan ja 3,8 % koko maapinta-alasta.
Suojelumetsien kokonaispinta-ala on 13928 ha (13,1 % kokonaispinta-alasta). Näistä vanhoiksi metsiksi luokiteltuja metsiä on 3034 ha (4,5 % metsämaan pinta-alasta). Talous- ja virkistysmetsiin luokiteltiin maastomittausten ja vanhojen metsien inventointitietojen perusteella avainbiotooppeja yhteensä 766 kuviota pinta-alaltaan yhteensä 2396 ha (2,6 %). Metsämaata tästä on 1425 ha (2,3 % metsämaan pinta-alasta). Runsaimmin avainbiotoopeiksi luokiteltiin purojen varsia, kallio- ja jyrkännealueita sekä reheviä soita. Alueelle laadittiin ekologisia yhteyksiä yhdistämään arvokkaimmat alueet; yhteyksien pinta-ala on 2181 ha (2,4 %), josta metsämaata on 1540 ha (2,5 % metsämaan pinta-alasta).
Suunnitelmaan sisältyy ASIO-malliin perustuva metsien luontaista dynamiikkaa koskeva tarkastelu. Alueen metsä- ja kitumaiden arvioitiin jakaantuvan ASIO-mallin luokkiin siten, että Tervolan alueella A-luokkaa on 6 %, S-luokkaa 18 %, I-luokkaa 56 % ja O-luokkaa 20 % ja Muurolan alueella A-luokkaa 2 %, S-luokkaa 10 %, I-luokkaa 47 % ja O-luokkaa 41 %. Luokituksen avulla pyrittiin vertailemaan metsien teoreettista puulaji- ja ikärakennetta nykytilanteeseen. Vertailun perusteella asetettiin alueellisia tavoitteita. Vanhojen metsien osuus metsämaalla tulee olla Tervolan alueella 10 % ja Muurolan alueella 8 %. Lehtipuuvaltaisten metsien osuus tulee olla Tervolan alueella 13 % ja Muurolan alueella 8 %. Vuosittaiseksi kulotuspinta-alaksi saatiin Tervolan alueella 10 ha/kolme vuotta ja Muurolan alueella 30 ha/kolme vuotta. Luontaisen metsäpalodynamiikan avulla on myös esitetty yleiset metsänkäsittelymallit metsäpaloherkkyydeltään erilaisille kasvupaikoille. Metsienkäsittelyyn liittyy oleellisena osana myös säästöpuuston jättäminen. Metsienkäsittelyssä tavoitteiksi otettiin lehtipuuston sekä kuolleen ja palaneen puun lisääminen.
Nykyiset suojelualueet ja alueen muut luontokohteet muodostavat alueelle populaatioekologisen verkoston. Vanhojen metsien suojelualueet säilyttänevät vanhan metsän lajiston ydinpopulaatiot ja kykenevät myös asuttamaan alueen muut potentiaaliset elinympäristöt. Tätä oletusta ei kuitenkaan ole suunnitelmassa testattu.
Suunnitelman erityiskohteisiin talousmetsissä sisältyy puustoa 9 % (314585 m3) talousmetsien metsämaan kokonaiskuutiomäärästä. Suunnitelman vaikutus hakkuumahdollisuuksiin on lähimmän 10 vuoden aikana 8 % ja 10-20 vuoden ajanjaksolla n. 20 %.
Alueen runko- ja aluetieverkosto on nykytarpeisiin riittävä. Jatkossa tienrakennus keskittyy varsiteiden rakentamiseen sekä runko- ja alueteiden peruskorjauksiin. Suunnitelmaan sisältyy tieverkkosuunnitelma.