Tekijä Kotiluoto Riitta, Talvia Outi, Toivonen Heikki
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 1996
Sivut 104 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 60
ISSN-L 1235-6549
ISBN 951-53-0933-6 (painettu)
Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vuonna 1990 perustetun Torronsuon kansallispuiston kasvillisuuden pääpiirteet. Alueen esikuviointi tehtiin mittakaavassa 1:10 000 olevien väärävärikuvien avulla, ja lopullinen kasvillisuuskartta valmistui maastotöiden jälkeen. Kartoitus käsitti koko Torronsuon suokompleksin (noin 2 650 ha), ts. myös nykyisen kansallispuiston ulkopuolella olevia alueita. Raportissa esitellään alueella esiintyvät kasvillisuustyypit, eri tyyppien pinta-alat sekä kuviokohtaiset tiedot.

Torronsuo on erittäin edustava kohosuokompleksi, jonka alueella on useampia konsentrisia rahkoittumiskeskuksia. Rahkoittumiskeskusten ombrotrofisia keskiosia hallitsevat avoimet tai matalaa mäntyä kasvavat keidasrämeet. Alueella on erittäin runsaasti allikoita. Suon reunaosat ovat suhteellisen niukkaravinteisia, joskin kasvillisuudessa on monin paikoin korpisuutta ja luhtaisuutta. Nykyisellään puistoon kuuluu hyvin vähän metsiä. Suon reunametsät ovat merkittäviä ekotonina, suojavyöhykkeenä sekä maisemallisista syistä.

Alueelta löytyi kaikkiaan 260 putkilokasvilajia. Varsinaisesta kansallispuistosta löytyi vain 171 lajia. Nämä ovat tavanomaista metsien ja karujen soiden lajistoa. Suon laiteesta ja reunusmetsistä löytyi paikoin vaateliaampaa, lähteisyyttä ja ravinteisuutta osoittavaa kasvistoa. Kansallispuistoon tulisikin hankkia koko Torronsuo metsäsaarekkeineen, suon ja ympäröivän mineraalimaan vaihettumisalue, osa reunusmetsistä ja Talpianjärven alue. Tällöin puiston rajat olisivat luonnonolojensa kannalta huomattavasti nykyistä paremmat, ja puisto olisi kasvillisuudeltaan huomattavasti monipuolisempi

Saatavissa painettuna
Hinta 0 €