Helvetinjärven kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma

Hoito- ja käyttösuunnitelma on tehty Helvetinjärven kansallispuiston alueelle, joka sijaitsee Ruoveden kunnassa Pirkanmaalla. Hoito- ja käyttösuunnitelman suunnittelualue käsittää Helvetinjärven Natura 2000 -alueen ja siihen sisältyvän Helvetinjärven kansallispuiston.
Natura-alueeseen kuuluu myös osa luonnonsuojelulailla toteutetusta yksityisestä suojelualueesta. Loput Natura-alueesta on
luonnonsuojelulailla toteutettavia yksityisiä maa- ja vesialueita. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 5 410 ha, josta 13 % on vettä.

Helvetinjärven luontoa kuvaavat parhaiten syvät rotkolaaksot, jyrkkärantaiset järvet, pienet metsälammet ja salomaiset metsät. Natura-luontotyypeistä etenkin metsäiset ja kallioiset ympäristöt sekä vesistöt ovat edustavimpia. Niillä tavataan myös huomionarvoisimmat direktiivi- ja uhanalaiset lajit, kuten jäkälä- ja sammallajisto. Ruokkeenharjun perinnemaisema on keskeinen osa alueen kulttuuriperintöä. Helvetinjärven kansallispuisto on tunnettu ja perinteinen virkistyskohde, jonne tehdään paljon päiväretkiä sekä myös pidempiä vierailuja. Puistossa sijaitsee kiehtovia nähtävyyskohteita, kuten Helvetinkolun ympäristö ja Haukanhiedan hiekkaranta, sekä rauhallisia ja erämaisempia alueita, joissa voi retkeillä omatoimisesti luontoa tarkkaillen. Viimeisten 10 vuoden aikana alueen virkistys- ja luontomatkailukäyttö on lisääntynyt merkittävästi, mikä on luonut tarpeen uudistaa puiston retkeilyrakenteita. Vuonna 2020 puiston käyntimäärä kaksinkertaistui edellisvuoteen ollen 80 200. Suurin osa kävijöistä saapuu puistoon Tampereen alueelta ja pääkaupunkiseudulta.

Helvetinjärven keskeisiksi suojelu- ja käyttöarvoiksi tunnistettiin luontodirektiivin luontotyypit ja lajit, uhanalaiset eläin- ja kasvilajit, rotkolaaksot, erämaisuus, luonnon- ja kulttuurimaisemat ja näihin liittyvä rakennettu kulttuuriympäristö sekä virkistyskäyttö ja luontomatkailu. Näihin arvoihin kohdistuvat uhkatekijät liittyvät aiempaan metsätalouskäyttöön (avohakkuut, metsänhoitotoimet, metsäteiden rakentaminen ja soiden ojitukset) sekä alueella lisääntyvään virkistyskäyttöön haittavaikutuksineen (mm. luvaton tulenteko, ruuhkaisuus, roskaantuminen). Perinnebiotoopin kannalta merkittävin uhka on sen umpeenkasvu ilman niittoa tai laidunnusta. Uhkatekijäksi puistossa tunnistettiin myös rakennushistoriallisen selvityksen ja arkeologisen inventoinnin puute.

Helvetinjärven hoidon ja käytön päämääränä on turvata luontotyyppien ja lajien suotuisa suojelutaso, tunnistaa ja säilyttää alueen arvokkaat kulttuuriperintökohteet sekä kehittää ja ylläpitää kestävää virkistyskäyttöä ja luontomatkailua alueella sen erämainen luonne säilyttäen. Tavoitteisiin pääsemiseksi suunnittelualueella mm. tehdään metsien ja soiden ennallistamistoimia, ylläpidetään palojatkumoaluetta ja tehdään luontotyyppi- ja lajistoinventointeja. Perinnebiotooppia hoidetaan kohteelle tehdyn suunnitelman mukaisesti. Tietoa puutteellisesti tunnetuista kulttuuriperintöarvoista pyritään lisäämään arkeologisella inventoinnilla ja rakennushistoriallisella selvityksellä.

Puistossa myös lisätään uusia reittejä ja muita retkeilyrakenteita sekä parannetaan virkistyskäytön ohjausta opastusviestinnän keinoin. Alueella noudatetaan kestävän luontomatkailun periaatteita. Puiston vyöhykejaolla, palvelurakenteiden sijoittelulla ja seurannan avulla ohjataan kävijöiden liikkumista siten, ettei lajistolle aiheudu liikaa häiriötä ja kulumisvauriot jäävät mahdollisimman pieniksi. Retkeilyrakenteet ja kävijöiden ohjaus keskitetään retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeelle. Pääosa suunnittelualueesta (71 %) pidetään ns. syrjävyöhykkeenä, joka säilytetään mahdollisimman rauhallisena ja luonnontilaisena. Helvetinjärven kytkeytyneisyyttä lähialueen muihin suojelualueisiin ja valtion maihin pyritään hyödyntämään kestävän virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämiseksi yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.

Suunnitelma on laadittu osallistavaa suunnittelutapaa noudattaen yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa.