Helvetinjärven kansallispuiston kasvillisuus I

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vuonna 1982 perustetun Helvetinjärven kansallispuiston kasvillisuuden pääpiirteet. Alueen esikuviointi tehtiin mittakaavassa 1:10 000 olevien väärävärikuvien avulla, ja lopullinen kasvillisuuskartta valmistui maastotöiden jälkeen. Kartoitus käsitti puistoon vuonna 1992 kuuluneet alueet (noin 24 km2). Raportissa esitellään alueella esiintyvät kasvillisuustyypit ja tyyppien yhteenlasketut pinta-alat sekä kasvillisuustyyppien, kallioiden ja vesistöjen lajistoa. Alueen kasvillisuuskartta julkaistaan myöhemmin.

Helvetinjärven kansallispuisto on eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen pohjoisrajalla. Alue on eräs Länsi- Suomen jylhimmistä ja maisemallisesti vaikuttavimmista alueista. Puiston suurimmat korkeuserot ja komeimmat maisemat ovat Helvetinjärveltä Koverolle ulottuvalla siirrosrotkoalueella. Täällä kalliojyrkänteet nousevat monin paikoin pystysuorina 30-40 m järvenpintoja (noin 125-130 mpy) korkeammalle. Rotkojärvet ovat erittäin syviä, syvimmillään 40-50 m.

Kasvillisuuskartoituksen yhteydessä alueella havaittiin 255 putkilokasvilajia, joista luonnonvaraisiksi arvioitiin 196 lajia. Huomattava osa puiston alueesta on kallio- ja maaperältään verraten karua, joten kasvistossa vallitsevat vähään tyytyväiset metsä- ja suolajit. Helvetinjärvien-Koveron alueella on pienialaisia lehtokuvioita, jotka nostavat alueen lajimäärää. Kulttuurivaikutteista kasvillisuutta on lähinnä teiden varsilla ja Haukkajärven luoteiskulman lisäalueella. Alueen sammallajisto osoittautui varsin monipuoliseksi. Puistossa on muutamia alueellisesti tai valtakunnallisesti uhanalaisia sammalia ja jäkäliä. Eräiden vanhojen metsiköiden kääpälajisto on huomattavan hyvä.