Itä-Inarin paikannimistö

Itä-Inarin paikannimistöselvitys kattaa lähes kolmasosan Inarin kunnan alueesta. Siinä ovat mukana Vätsärin ja Tsarmitunturin erämaa-alueet, Inarin retkeilyalueen läntinen osa ja Inarijärvi kokonaisuudessaan. Lisäksi selvityksen piiriin kuuluu Tsarmitunturin erämaa-alueen eteläpuolinen osa rajoittuen Sodankylän kunnan rajaan, josta edelleen Palkisojan–Kuutuan metsäautotiehen ja edelleen nelostietä aina Ukonjärven luoteispäähän saakka. Alueen kokonaispinta-ala on yli 3 000 km2.

Kaikkiaan paikannimiä selvityksessä on lähes 8000. Inarin tunnetuimmat ja eräät Sevetin suunnan paikannimet ovat neljällä kielellä: suomeksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja pohjoissaameksi. Suomenkielisiä nimiä on 4 191, inarinsaamenkielisiä 3 266, koltansaamenkielisiä 380 ja pohjoissaamenkielisiä 61.

Työ on osa suojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelua sekä saamelaisen kulttuuriperinnön vaalimista, josta Metsähallituskin osaltaan kantaa vastuuta. Selvitys pyrkii palauttamaan alueen alkuperäisen nimistön asemaa entiselleen ja lisäämään sitä kautta myös saamelaiskielien arvostusta. Selvityksen tarkoituksena ei ole ollut käännöksien laatiminen vaan selvittäminen, mistä kukin paikannimi on saanut alkunsa ja mitä se tarkoittaa.

Nimistö ilmentää monella tavalla alueen luonnon ja käytön erityispiirteitä. Nimen avulla paikka pystytään yksilöimään ja sen avulla paikasta voidaan puhua. Nimi toimii paikan muistina, sillä vanhimmat nimet kertovat meille sukupolvien takaisesta menneisyydestä. Paikannimet heijastavat myös ihmisen suhdetta elinympäristöönsä. Itäisen Inarin paikannimet kertovat nimien antajien olleen kalastaja- ja metsästäjäkansaa. Eläinten ohella paikannimissä esiintyvät myös kasvit ja hyönteisetkin. Aina nimet eivät pohjaudu näkyvään maailmaan, vaan niihin on sisällytetty myös jumaluudet, noituus ja maahiset.