Itäisen Suomenlahden kansallispuiston ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma

Metsähallitus laati hoito- ja käyttösuunnitelman (hks) Itäisen Suomenlahden Natura-alueelle ja itäisimmille osille Pernajan lahtien Natura-aluetta. Natura 2000 -alueiden lisäksi mukana on eräitä valtion omistamia puolustusvoimien harjoitusalueita ja entisiä harjoitusalueita. Edellä mainitut alueet ovat pinta-alaltaan noin 114 500 ha ja sijaitsevat Virolahden, Haminan, Kotkan, Pyhtään, Ruotsinpyhtään ja Pernajan kuntien alueilla. Suunnitelma on tehty osin EU:n rahoituksella osana hanketta Itäisen Suomenlahden kansallispuisto – luonnon monimuotoisuuden ja kestävän luontomatkailun vetovoiman kehittäminen.

Aluekokonaisuus on laaja, ja maanomistajia on huomattavan monta. Metsähallitus hallinnoi Itäisen Suomenlahden kansallispuistoa sekä Bisaballen-, Grilskär- ja Söderskär-nimisiä luotoja (700 ha), eräitä muita maa- ja vesialueita (2 900 ha) sekä yleisiä vesialueita (95 300 ha). Yksityisiä luonnonsuojelualueita on 800 ha, minkä lisäksi yksityiset maanomistajat, osakaskunnat sekä Merenkulkulaitos omistavat ja hallinnoivat saaria tai vesialueita yhteensä 14 800 ha. Tällä hoito- ja käyttösuunnitelmalla ei ole vaikutuksia maanomistusoloihin. Natura 2000 -ohjelman toteutustavat alueella ovat vesilaki, rakennuslaki ja luonnonsuojelulaki.

Lähes koko alue on karua ja suojatonta ulkosaaristoa. Rakentamaton meren saaristo luo edellytykset alkuperäiselle saaristoluonnolle, jonka näkyvimpiä edustajia ovat merilinnut. Itäisen Suomenlahden kansallispuiston hoidon keskeisimpänä tavoitteena on luonnonsuojelu. Laajan alueen käyttömuodot ovat moninaiset. Merenkulkulaitoksella, puolustusvoimilla ja rajavartiostolla on alueen käyttöön liittyviä erityistarpeita. Huviveneily ja siihen liittyvä retkeily, muut harrastukset sekä sotahistoriakohteisiin tutustuminen houkuttelevat kävijöitä. Alueella toimii useita yrityksiä, jotka tarjoavat asiakkailleen saaristoon liittyviä matkailupalveluita. Laajat yleiset vesialueet tarjoavat vapaan metsästys- ja kalastusoikeuden kaikille kansalaisille. Alue on merkittävä sekä ammatti- että kotitarve- ja vapaa-ajan kalastukselle. Moneen muuhun kansallispuistoon verrattuna paikallisilla asukkailla on erityisoikeuksia puistossa (metsästys). Metsähallitus on rakentanut eräisiin saariin palvelurakenteita perusretkeilyn tarpeisiin.

Tässä hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitetään maltillista retkeilyrakenteiden lisärakentamista. Uusiksi retkeilysaariksi esitetään mm. Pernajan Hudötä. Metsähallitus varautuu siihen, että kansallispuistoon voidaan liittää alueella olevia valtionmaita ja -vesiä. Kansallispuiston liikkumisrajoituksiin esitetään muutoksia. Kansallispuiston laajentaminen ja eräiden liikkumisrajoitusten asettaminen tai muuttaminen vaativat lakimuutoksia.