Tekijä Welling Mika, Vainio Matti, Meriruoko Ari, Juntunen Heikki, Jäntti Risto, Tolonen Arto, Herttuainen Erkki
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 1998
Sivut 43 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja
ISBN 952-446-097-1
Tiivistelmä

Jumaliskylän alue-ekologisen suunnitelman tarkoituksena oli kartoittaa talousmetsäalueella metsien eri käyttömuodot ja luonnon kannalta merkittävimmät elinympäristöt. Näiden tietojen avulla pyrittiin muodostamaan alueelle verkosto turvaamaan alueen eläin- ja kasvilajiston monimuotoisuus, populaatioiden elinvoimaisuus sekä alueen asukkaiden viihtyvyys.

Paikkatietojärjestelmän kuviotietojen, ilmakuvien, erilaisten karttojen ja osallistavan suunnittelun avulla saatiin tiedot mahdollisista arvokkaista luontokohteista. Maastossa näiltä alueilta mitattiin kuolleen puun määrä sekä tehtiin havaintoja eläin- ja kasvilajistosta. Lisäksi käytiin läpi alueen vanhojen metsien inventointiprosessissa suojelun ulkopuolelle jääneiden alueiden tiedot.

Jumaliskylän suunnittelualue sijaitsee Suomussalmen kunnan eteläosassa kokonaispinta-alan ollessa 30 153 ha. Alue kuuluu Vuokin reitin ja Luvanjoen valuma-alueisiin. Kasvimaantieteellisessä aluejaossa Jumaliskylä kuuluu Pohjanmaa-Kainuun itäosan ja Peräpohjolan alueiden rajavyöhykkeeseen ja metsäkasvillisuusjaottelussa keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Maaston korkeus alueella vaihtelee välillä 160-265 m mpy. Olemassa olevat luonnonsuojelualueet alueella ovat Säynäjäsuon, Lokkisuon, Teerisuon ja osaksi Tulisuo-Varpusuon soidensuojelualueet.

Suunnittelualueen metsämaiden kokonaispinta-ala on n. 18 000 ha ja puuston määrä 1,5 milj. m3. Metsämaiden pinta-alasta 97 % on talousmetsiä ja 3 % suojelualueita. Koko alueella mänty- ja mäntysekametsien osuus on n. 94 %. Vanhoja, yli 135-vuotiaita metsiä alueen metsämaalla on 3 578 ha (19,6 %), joista 95 % on talousmetsissä. Pääosa metsämaasta on kuivahkoa kangasta (77 %).

Lahopuumittauksia tehtiin yhteensä 105 kuviolta (661 ha), joka on 3,7 % alueen metsämaan pinta-alasta. Ekologisten käytävien pinta-ala talousmetsien metsämaalla on 305 ha (1,7 %) ja koko alueella 574 ha. Aarniometsiksi luokiteltiin talousmetsien metsämaasta yhteensä 330 ha (n.2 %), josta yli 135-vuotiasta metsää on 313 ha. Luontokohteita paikkatietojärjestelmään merkittiin yhteensä 720 ha (2,6 % kokonaisalasta). Erityiskohteista maisema- ja riista-alueita merkittiin yhteensä n. 1 600 ha (9 % metsämaan pinta-alasta).

Suunnittelualueelle muodostui kaksi ekologista käytävää. Pohjoisosassa käytävän muodostaa Malahvian länsiosasta Simanankankaan kautta Honkajärvelle kulkeva yhteys. Tämä käytävä yhdistyy Malahvian vanhojen metsien suojelualueeseen. Alueen keskiosassa käytävän muodostaa Jumalis-särkän harjukokonaisuus, jolla on myös huomattava virkistyksellinen merkitys. Alueen länsi- ja eteläosissa käytävät muodostuvat askelkivityyppisistä arvokkaista elinympäristöistä, kuten esimerkiksi Syväjärvensärkkä ja Loukkuslammit. Monimuotoisuuden lisäämisalueiksi valittiin laajoja suoalueita reunusmetsineen ja kangasmetsäsaarekkeineen pinta-alaltaan yhteensä 327 ha.

Jumaliskylän suunnittelualueella hakkuutoiminnan ulkopuolella oleva puusto (68 000 m3) pienentää Metsähallituksen välitöntä työntar-jontaa puunkorjuu- ja metsänhoitotöissä luonnonvarasuunnitelmaan verrattuna keskimäärin 2 300 m3/v ja 1,2 henkilötyövuotta seuraavien 30 vuoden aikana. Vastaavasti Metsähallituksen liikevaihtoa luontokohteiden määrä pienentää n. 0,6 milj. mk vuosittain.

Luonto- ja virkistysarvojensa puolesta Jumaliskylän suunnittelualue on muihin Suomussalmen kunnassa teh-tyihin suunnitelmiin verrattuna huomattavasti vähäarvoisempi. Huolimatta suunnittelualueen val-tion metsien hajanaisuudesta, arvokkaiden elinympäristöjen vähäisyydestä ja alueen metsien laajasta talouskäytöstä, alueen kasvi- ja eläinlajeille on kuitenkin pyritty luomaan käytettävissä olleiden mahdollisuuksien mukaan elinympäristökokonaisuuksia, jotka tukevat laajemmassa mittakaavassa Suomussalmen luonnonsuojelualueita ja muualla kunnassa tehtyjä alue-ekologisia suunnitelmia.

Painos loppunut