Kansallispuistojen jätehuolto. Loppuraportti 15 kansallipuiston jätehuollon järjestämisestä ja strategioiden suunnittelusta

Tässä työssä on selvitetty 15 kansallispuiston jätehuollon nykytila sekä annettu suositukset jätehuollon kehittämiseksi kussakin puistossa. Suurimmat puutteet kansallispuistojen jätehuollossa olivat 1) yhtenäisen strategian puuttuminen ja tavoitteiden jäsentymättömyys, 2) hajanainen ja varsin vähäinen jätehuollon tiedotus sekä 3) kompostoinnin heikko taso.

Kansallispuistojen jätehuollolla on kolme keskeistä vaatimusta: 1) kohteiden ominaisluonteen säilyttäminen ja ”luontoystävällisyys”, 2) kävijöiden palvelu ja ”käyttäjäystävällisyys” sekä 3) julkisen kuvan täydellisyys ja ”esimerkillisyys”. Erityisen tärkeää on roskaantumisen estäminen, mutta jäteastiat eivät kuulu erämaan tunnelmaan. Tulevaisuudessa jätehuolto tulisi voimakkaasti keskittää kävijäkeskuksiin, reittien päihin puistojen reunaosiin sekä aktiivisesti myös puistojen ulkopuolelle ”suojavyöhykkeelle”. Vastaavasti mahdollisimman suuri osa keittopaikkojen ja telttailualueiden jätepisteistä tulisi poistaa.

Jätehuollon menetelmän valinnassa strategian tulisi näkyä painottumisena jätteiden määrän vähentämiseen.Tässä sekä itse jätteiden keräilyssä huomattava vastuu lankeaa kansallispuistojen kävijöille: heidän velvollisuutensa on ensisijaisesti viedä jätteet mukanaan pois kansallispuistosta. Jätteiden keräilyn on oltava yksinkertaista ja selkeää, ja sen periaatteet on saatettava yleisön tietoon. Tiedotus on onnistuneen jätehuollon avaintekijöitä.