Kilpisjärven luontotalon asiakastutkimus 2009
Kilpisjärven luontotalo on Metsähallituksen luontopalvelujen asiakaspalvelupiste. Luontotalon näyttelyn ja AV-esitysten aiheina ovat Käsivarren suurtunturialueen luonnon erityispiirteet sekä Kilpisjärven kylän historia.
Luontotalo aloitti toimintansa Kilpisjärven retkeilykeskuksen tiloissa 1994 Kilpisjärven luontotupana. Se oli Metsähallituksen asiakaspalvelupiste, jossa työskenteli myös Metsäntutkimuslaitoksen henkilökuntaa. Vuonna 2003 asiakaspalvelupisteelle rakennettiin omat tilat, ja näyttely Skandien laidalla valmistui. Asiakaspalvelupisteen nimi muutettiin Kilpisjärven luontotaloksi.
Tämä asiakastutkimus on ensimmäinen luontotalon kävijöille suunnattu mielipidekartoitus. Se toteutettiin Metsähallituksen vakioiduilla menetelmillä, ja näin tulokset ovat vertailukelpoisia Metsähallituksen muiden vastaavien asiakastutkimusten sekä luontotalon omien vastaisuudessa tehtävien tutkimusten kanssa.
Aineiston keruu tapahtui vuoden 2009 huhtikuun lopulta syyskuun lopulle. Keruuta varten asetettiin tavoitteet kuukausittaiselle vastausmäärälle. Tavoitteet asetettiin viiden vuoden keskimääräisten kävijämäärien perusteella. Satunnaisuutta otoksiin haettiin arpomalla haastattelupäivät kuukauden sisällä.
Tulosten perusteella luontotalon yleisin kävijä on omalla autolla, oman perheen jäsenten seurassa ja pienessä ryhmässä liikkuva keski-ikäinen henkilö. Kävijöiden yleisimpiä harrastuksia luontokeskuksen lähialueella olivat kävely, luonnosta nauttiminen, retkeily sekä maiseman katselu. Kaikista tärkeimmäksi aktiviteetiksi vastaajat kokivat luonnosta nauttimisen. Kilpisjärven luontotalon vilkkain kuukausi on selvästi heinäkuu.
Vain muutama kävijä piti luontotaloa matkansa tärkeimpänä kohteena ja miltei puolet päätyi luontotalolle ennalta suunnittelematta. Tärkeimpinä matkakohteinaan vastaajat pitivät lähialueiden luontokohteita, kuten Saanaa, Mallaa tai Kolmen valtakunnan rajapyykkiä. Useiden vastaajien pääkohde sijaitsi Suomen rajojen ulkopuolella, Norjassa.
Tarjolla olevista palveluista arvostettiin eniten henkilökohtaista asiakasneuvontaa sekä tiedonsaantia luonnosta ja retkeilystä. Myös tilojen siisteyttä ja näyttelyjä kiitettiin. Kävijät tulivat luontotalolle eri puolilta Suomea. Eniten heitä tuli Helsingistä. Jaetulla toisella sijalla olivat kotikunta Enontekiö sekä Jyväskylä.
Tutkimuksen tietoja voidaan käyttää hyväksi kehitettäessä asiakaspalvelua paremmin kysyntää vastaavaksi ja samoin kehitettäessä yhteistyötä muiden matkailun toimijoiden kanssa. Tutkimuksella kerätään perustietoa myös Käsivarren erämaa-alueen kestävän luontomatkailun suunnitelmaan.
