Kolin kansallispuiston kävijätutkimus 2019

Vuonna 1991 perustettu Kolin kansallispuisto sijaitsee Pohjois-Karjalassa, Pielisen länsipuolella, Lieksan, Kontiolahden ja Joensuun kuntien alueella. Kolin kansallispuiston pinta-ala on noin 30 km² ja vuonna 2019 sinne tehtiin noin 201 800 käyntiä.

Kolin kansallispuiston kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 15.2.-15.9.2019. Tutkimuksella selvitettiin puiston kävijärakennetta ja käyntien alueellista ja ajallista jakautumista sekä kartoitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä puiston hoidosta ja kehittämistarpeista. Lisäksi selvitettiin kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia.

Kävijätutkimuksessa saatiin 750 vastausta, joista suurin osa kerättiin vilkkaimpien kesäkuukausien aikana. Kävijöistä 77 % oli kotimaisia matkailijoita; paikallisia asukkaita oli 14 % ja ulkomaisia matkailijoita 10 %. Eniten kävijöitä saapui Helsingistä. Kävijöistä 52 % oli päiväkävijöitä ja 48 % yöpyi kansallispuiston alueella. Suosituimmat käyntikohteet olivat Kolin huiput, Kolin luontokeskus Ukko ja Kolin satama. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin neljä tuntia, yöpyjät 2,6 vuorokautta. Suurin kävijäryhmä oli 45-54-vuotiaat. Useimmiten puistoon saavuttiin 2-5 hengen ryhmässä, joka koostui oman perheen jäsenistä.

Tärkeimpiä syitä saapua Kolin kansallispuistoon olivat maisemat, luonnon kokeminen ja rentoutuminen. Suosituimmat harrastukset kansallispuistossa olivat luonnosta nauttiminen, maisemien katselu ja kävely. Kävijät kokivat käyntinsä Kolin kansallispuistossa vaikuttaneen positiivisesti terveyteensä.

Kävijöiden odotukset täyttyivät kansallispuistokäynnillä hyvin. Käytettyjen palveluiden laatuun ja määrään oltiin melko tyytyväisiä. Kiitosta keräsivät erityisesti polku- ja/tai latureitistö ja Kolin luontokeskus Ukon palvelut. Eniten kehitettävää olisi telttailupaikoissa, Metsähallituksen vuokratuvissa ja jätehuollon toteutuksessa ja ohjauksessa.

Edellisen, vuoden 2014 kävijätutkimuksen jälkeen vuotuinen käyntimäärä on kasvanut merkittävästi. Yritystoiminnan edelleen kehityttyä kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset ovat kasvaneet 19,5 miljoonaan euroon ja 150 henkilötyövuoteen.