Tekijä Mäkynen Aurelia
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2017
Sivut 63 s.
Kieli
suomi
Vaihtoehtoinen kieli
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 234
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-295-209-7 (pdf)
Tiivistelmä

Merenkurkun saariston maailmanperintöalueeseen kuuluu saaristoalueita Korsnäsin, Maalahden, Mustasaaren, Vaasan ja Vöyrin kunnista. Saaristo on nopean maankohoamisen, matalien merenlahtiensa ja karikkoisten maisemiensa vuoksi paitsi omaleimainen elinympäristö luonnonvaraisille lajeille, myös kiinnostava matkailukohde ja merkittävä virkistysalue paikallisille ja lähialueen asukkaille. Kesäkauden 2017 aikana (27.5.-13.9.) maailmanperintöalueella toteutettiin kävijätutkimus, joka oli järjestyksessä alueen toinen. Ensimmäinen tutkimus toteutettiin vuonna 2009. Tämänkertaisessa tutkimuksessa selvitettiin kävijöiden mielipiteitä luonto- ja retkeilyalueista ja niiden palveluista. Aineiston analysoinnissa käytettiin tilastollisia tunnuslukuja, kuten keskiarvoja.

Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma painottui 45-64-vuotiaisiin. Suurimmalla osalla oli korkeakoulututkinto. Paikallisia tai lähialueen asujia vastaajissa oli melkein puolet, kotimaisia matkailijoita 41 % ja ulkomaisia 14 %. Ulkomaisten matkailijoiden määrä oli 5 % suurempi kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2009. Kaiken kaikkiaan kerättiin 472 kyselyvastausta. Suurin osa vastaajista oli käynyt alueella aikaisemminkin. Useimmat seurueet olivat alle 5 hengen suuruisia ja koostuivat pääasiassa perheistä. Vastaajista 48 % mainitsi kohteen tärkeimmäksi matkallaan. Maailmanperintöstatuksella oli puolelle vastaajista merkitystä matkakohdetta valitessa melko paljon tai erittäin paljon. Maailmanperinnöllä ei ollut lainkaan merkitystä lähes neljäsosalle vastaajista. Käyntikohteina Svedjehamn ja Raippaluodon silta olivat suosituimpia. Vastaajista 64 % oli vain päiväkäynnillä. Yöpyjät yöpyivät useimmiten omassa veneessään. Suurin osa saapui alueelle henkilöautolla, mutta myös veneilijöitä oli vastaajissa paljon.

Tärkeimpiä motiiveja maailmanperintöalueelle tulemiseen olivat luonnon kokeminen ja maisemat. Alueella harrastettiin eniten kävelyä, mutta myös luonnon tarkkailu oli yleinen ja monelle tärkein harrastus. Käynnin arvioitiin lisäävän hyvinvointia ja terveyttä vähintään jonkin verran ja vastaavan keskimäärin ainakin 100 euron rahallista arvoa. Vastaajat olivat pääasiassa tyytyväisiä palveluiden laatuun ja määrään alueella. Myös kehitysehdotuksia annettiin paljon. Maailmanperintöaluetta koskeva kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,21, kun se vuonna 2009 oli 3,98. Korkein mahdollinen arvosana on 5,0. Vastaajista 85 % tiesi etukäteen, että Merenkurkun saaristo kuuluu maailmanperintölistalle ja 71 % uskoi tietävänsä myös, mistä syistä se valittiin mukaan. Internet, lehdet ja perheenjäsenet tai tuttavat olivat yleisimpiä tiedon lähteitä.

Tämän kävijätutkimuksen mukaan kävijät olivat selvästi tyytyväisempiä luontokohteiden palveluihin ja rakenteisiin ja käyntiinsä maailmanperintöalueella kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2009. Runsas kehitysehdotusten määrä kuitenkin motivoi jatkamaan alueen palveluiden parantamista entisestään.