Metsähallituksen Luontopalvelujen korjausvelkaselvitys 2018
Metsähallituksen Luontopalvelut on laatinut selvityksen hoidossaan olevien luontokohteiden palveluvarustuksen sekä kulttuurihistoriallisten arvokohteiden korjausvelasta. Laskenta ja analyysi pohjautuvat palvelurakenteiden paikkatietojärjestelmässä 1.11.2018 olleisiin tietoihin.
Virkistys- ja matkailukäytön kohteiden korjausvelka on yhteensä 39,5 miljoonaa euroa. Kustannuslaskenta on tehty perustuen noin 23 000 rakennuksen ja rakennelman sekä noin 15 000 reittipohjakilometrin kunto- ja muihin ominaisuustietoihin. Ympäristöministeriön kohteilla virkistys- ja matkailukäytön korjausvelkaa on 32 miljoonaa euroa ja maa- ja metsätalousministeriön kohteilla 7,5 miljoonaa euroa. Kansallispuistojen korjausvelka on 15 miljoonaa euroa, mikä on 39 % virkistys- ja matkailukäytön korjausvelan kokonaisuudesta. Valtion retkeilyalueiden vastaava osuus on noin 0,8 miljoonaa euroa, 2 % korjausvelan kokonaismäärästä.
Kulttuuriperintökohteiden korjausvelka on 70,3 miljoonaa euroa. Laskenta perustuu 780 kulttuurihistoriallisen arvokohteen kunto- ja muihin ominaisuustietoihin, sisältäen 480 rakennuksen ja 85 rakennelman sekä 215 arkeologisen kohteen korjausvelan. Kulttuuriperinnön korjausvelka kohdistuu kokonaisuudessaan ympäristöministeriön kohteille. Luontopalvelujen kulttuurihistorialliseen arvokohdejoukkoon kuuluvat ne kohteet, joiden hoidolle on asetettu tavoitteet ja joiden hoitoon Luontopalvelut on sitoutunut. Suurin osa (76 %; noin 54 milj. €) tästä kohdistuu valtiolle strategiseen kulttuurihistorialliseen kiinteistövarallisuuteen. Kansallispuistojen kulttuurihistoriallisiin arvokohteisiin kohdistuu 10 miljoonan euron korjausvelka.
Kulttuuriperintökohteiden korjausvelka sisältää niiden suojeluarvojen turvaamisen kustannukset. Kulttuuriperintökohteiden palveluvarustus puolestaan sisältyy virkistys- ja matkailukäytön korjausvelkaan.
Selvitykseen sisältyy esitys tasalyhennysperiaatteella lasketuksi korjausvelkaohjelmaksi ja sen vuotuiseksi rahoitukseksi, virkistys- ja matkailukäytön kohteiden osalta tulevalle 10 vuodelle ja kulttuurihistoriallisille kohteille 15 vuodelle. Esitetyissä ohjelmissa huomioidaan toteutuksen aikana tapahtuva kohteiden kuntoluokkien muutos, jonka vuoksi myös uusia omaisuuseriä siirtyy korjaustoimenpiteiden piiriin.
