Tekijä Kiemunki Unto, Pouta Tapio, Kemppainen Timo, Sarajärvi Pertti, Rautiainen Pirjo, Uurtamo Pertti, Karvonen Lauri, Toppinen Matti, Tuovinen Erkki, Itkonen Pertti, Salminen Timo, Ronkainen Lauri
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2000
Sivut 73 s.
Kieli
suomi
ISBN 952-446-197-8
Tiivistelmä

Naarma–Rovajärven alue-ekologinen suunnitelma-alue sijaitsee Rovaniemen maalaiskunnan itä-osassa ja Kemijärven kaupungin länsi-osassa. Pinta-alaltaan se on n. 105 400 ha. Alue on varsin karua, talousmetsien alasta 85 % on joko kuivahkoja kankaita tai karumpia. Topografisesti maasto vaihtelee 115–350 m mpy välillä, korkeimmat lammet sijaitsevat 240 m korkeudella. Maisemia hallitsevat useat korkeat vaarat ja selänteet. Alueella on yksi lakisääteinen suojelualue; Lamminaavan soidensuojelu alue (172 ha). Muita suojelumetsiä on 841 ha (1,0 % kokonaisalasta). Alueesta suurin osa kuuluu Rovajärven ampuma-alueeseen. Toiminta ampuma-alueella vaikuttaa suuresti alueen monikäyttöön. Alueen pääkäyttäjä, Puolustusvoimat, joutuu ajoittain rajoittamaan ns. jokamiehen oikeutta turvallisuuden vuoksi.

Metsähallituksen kuviotietojen, ilmavalokuvien, haastattelujen, eri arkistojen, osallistavan suunnittelun ym. tietojen avulla saatiin esille mahdolliset arvokkaat luontokohteet. Näiltä kohteilta tarkistettiin luontotiedot, lajiesiintymät ja mitattiin mahdollinen lahopuusto. Näiden lisäksi alueella on paljon muinaismuistoesiintymiä, erityisesti kalastukseen ja metsästykseen liittyviä. Nämä tiedot talletettiin Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään.

Alueen erityiskäytöstä johtuen metsät on käsitelty tavallisuudesta poikkeavasti. Maalialueelta, jolla on maali- ja räjäytyskohteet, on hakattu ampuma-alueen perustamisen jälkeen (30.5.1949) suurimmalta osin ainespuun mitan täyttävä puusto pois. Tästä johtuen nuorten metsien (alle 60 v) osuus on 70 % talousmetsän metsämaan pinta-alasta (69 260 ha). Vanhoja metsiä (yli 140 v) alueella on 5 750 ha (8 %). Ne sijaitsevat pieninä aloina hajanaisesti vaarojen lakimetsissä ja vesistöjen varsilla. Ampuma-alueen suoja-alueella harjoitetaan normaalia metsätaloutta.

Ampuma-alueella on harjoitettu luontaistaloutta 1300-luvulta lähtien. Porotalous on säilynyt alueella vahvana, aikojen muuttumisesta huolimatta. Monikäyttö joudutaan sovittamaan aikataulullisesti puolustusvoimien toimintaan erityisesti eri koulutus- ja ampumaleirien aikoina. Alueen käytöstä on niin Puolustusvoimien ja Metsähallituksen välinen kuin Puolustusvoimien ja Pyhä-Kallion palkisen väliset sopimukset.

Painos loppunut