Tekijä Pykäläinen Jouni
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 1997
Sivut 33 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 11
ISSN-L 1239-1670
ISBN 952-446-033-5
Tiivistelmä

Metsähallituksen Kainuun alueellisessa luonnonvarasuunnittelussa käytettiin numeerista päätösanalyysiä. Päätösanalyysin tavoitteena oli tuottaa päätöstukea Kainuulaisen toimintaympäristön tavoitteiden ja arvostusten sekä Metsähallituksen alueellisten ja kansallisten tehtävien mukaisen metsästrategian muotoilua varten. Analyysiä sovellettiin osana suurempaa osallistavan suunnittelun kokonasuutta, jossa kansalaiset ja intressitahot osallistuivat suunnitteluun mm. yleisökokouksissa ja avoimien ovien päivillä. Päätösanalyysiä ei käytetty ainoana päätöstuen lähteenä, vaan kaikki osallistavan suunnittelun aikana kerätty informaatio otettiin talteen, analysoitiin ja sisällytettiin suunnitteluun mahdollisuuksien mukaan. Päätösanalyysin tuloksia ei tulkittu sokeasti, vaan tuloksia punnittiin prosessin aikana muilla keinon saatua osallistamispalautetta vasten.

Käytetty päätösanalyysimenetelmä perustuu monitavoitteiseen hyötyteoriaan, jonka avulla muuten yhteismitattomat tavoitteet voidaan ottaa yhtä aikaa huomioon parasta suunnitelmavaihtoehtoa etsittäessä. Tällaisia tavoitteita ovat esim. toiminnan taloudellinen kannattavuus, puuntuotanto teollisuuden raaka-aineeksi, riistan elinympäristön vaaliminen, kauniiden maisemien säilyttäminen ja luominen, uhanalaisten lajien elinympäristöjen vaaliminen jne. Tavoitteet kuvataan hyötymallilla (tavoitemalli, hyötyfunktio), jolla voidaan laskea kunkin vaihtoehtoisen suunnitelman hyvyys kokonaisuuden kannalta. Osallistavassa suunnittelussa jokaiselle osallistujalle voidaan märittää oma hyötymallinsa ja osallistujakohtaiset hyötymallit voidaan yhdistää kokonaishyötymalliksi. Herkkyysanalyysillä voidaan selvittää, kuinka muutokset hyötymallissa (esim. osallistujien painotuksissa) vaikuttavat suunnitelmavaihtoehtojen hyvyyksiin.

Päätösanalyysin yhteistyötahot olivat Metsähallitus, maakunnallinen yhteistyöryhmä ja neljä paikallista yhteistyöryhmää. Myös suunnittelun aiempien vaiheiden aikana saatu yleisöpalaute sisällytettiin päätösanalyysiin. Osallistavassa päätösanalyysissä osallistujilta kysyttiin painotuksia metsien hoidon ja käytön tavoitteille Kainuun valtion mailla. Tavoitteet oli tarkemmin kuvattu mittareilla ja osahyötymalleilla Metsähallituksen asiantuntijoiden toimesta. Myös sitä, kuinka eri osapuolten tavoitteita pitäisi painottaa lopullista strategiavalintaa tehtäessä, kysyttiin osallistujilta. Näitä arvoja ei kuitenkaan sijoitettu suoraan hyötymalliin, vaan ne toimivat suuntaa antavana informaationa, kun Metsähallitus määritteli päätöksentekijänä osapuolten lopulliset painotukset.

Päätösanalyysi osoittautui hyödylliseksi alueellisen luonnonvarasuunnittelun apuneuvoksi. Sen etuja olivat päätöstilanteen ja -ongelman selkiytyminen. Kritiikkiäkin toki saatiin. Se johtui lähinnä menetelmän uutuudesta niin mukana olleille metsäammattilaisille kuin rivikainuulaisillekin. Erityisesti muiden kuin taloudellisten tavoitteiden kuvaaminen numeroina oli vielä vierasta. Päätösanalyysin hyödyt olivat kuitenkin selvästi sen aiheuttamia kustannuksia suuremmat.

Painos loppunut