Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijätutkimus 2016
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on kävijämäärältään Suomen suosituin. Vuonna 2016 kävijälaskurit tallensivat 538 800 käyntiä, mikä on yli 13 200 enemmän kuin edellisenä vuonna.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston vuoden 2016 kävijätutkimuksen aineisto kerättiin 23 eri keräyspisteessä kevättalvella ja kesällä 2016. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alueen kävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia alueella, käynnin alueellista ja ajallista jakautumista sekä kävijätyytyväisyyttä ja kävijöiden rahankäyttöä alueella. Tavanomaisen tutkimuksen lisäksi kartoitettiin ensimmäistä kertaa myös luontomatkailun terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.
Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tyypillinen kävijä on korkeasti kouluttautunut iäkkäämpi ihminen, joka saapuu talvikaudella pienessä, oman perheen jäsenistä koostuvassa seurueessa hiihtämään päiväksi Yllästunturin lähireiteille. Kesällä myös työikäiset perheineen saapuvat kansallispuiston alueelle retkeilemään ja vaeltajat ottavat Hetta-Pallas-reitin haltuun. Päiväkävijä viipyy kansallispuistossa keskimäärin neljä tuntia. Puistossa yövytään tyypillisesti neljä yötä. Tärkeimmät syyt retkelle olivat luonnon kokeminen ja maisemat. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijä on useimmin kotimainen matkailija, jolle kansallispuisto on matkan tärkein kohde.
Tutkimustulosten perusteella kansallispuisto tuo yhä enemmän hyvinvointia lähialueilleen. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat vuoden 2016 käyntimäärällä laskettuna noin 60 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset noin 600 henkilötyövuotta. Niiden kävijöiden osalta, joille puisto oli matkan tärkein tai ainoa kohde, rahankäytön vaikutukset olivat vähintään 40,3 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutukset noin 404 henkilötyövuotta. Majoitukseen kohdistui 60 % ja kahvila- sekä ravintolatoimintaan 18 % kävijöiden rahankäytön tulovaikutuksista.
Kävijätutkimukseen vastanneille lähetettiin myös erillinen terveys- ja hyvinvointikysely, jolla saatiin lisää tietoa puistossa käynnin terveysvaikutuksista. Vastaajat olivat varsin yksimielisiä siitä, että käynti kansallispuistossa lisäsi fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Käynti elvytti ja rentoutti, lisäsi motivaatiota työhön ja arkielämään, innosti ylläpitämään ja lisäämään arkiliikuntaa sekä lujitti suhdetta läheisiin ja luontoon. Lisäksi vaikutukset, erityisesti psyykkiset ja sosiaaliset, säilyivät vastaajien mukaan vielä pitkän aikaa käynnin jälkeen.
Vastaajat olivat keskimäärin erittäin tyytyväisiä, ja koko puiston kävijätyytyväisyysindeksi oli vuonna 2016 jopa 4,23. Parhaimmiksi palvelurakenteeksi kävijät arvioivat polku- ja latureitistön sekä polttopuuhuollon. Myös alueen luontokeskukset saivat korkeita arvosanoja. Autio- ja varaustupia oli käyttänyt ja arvioinut vain 41 % vastaajista, mutta niihin oltiin kaikkiaan hyvin tyytyväisiä.
