Raja-Karjalan alueen yritystutkimus 2007
Raja-Karjalan yritystutkimus toteutettiin Lieksan ja Ilomantsin suojelu- ja retkeilyalueita hyödyntäville yrityksille suunnattuna kyselynä ja siihen liittyvänä haastatteluna kevään 2007 aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 24 yritystä. Tutkimuksen tavoitteena oli hankkia tietoja tutkimusalueella toimivista yrityksistä ja selvittää matkailuyrittäjien näkemyksiä, kokemuksia ja toiveita Metsähallituksen hallinnassa olevien luonnonsuojelu- ja retkeilyalueiden matkailullisesta hyödyntämisestä.
Tutkimusalueella toimiva matkailuyritys on yleensä melko pieni, muutaman työntekijän yritys, jonka työllistämisvaikutus on 2–3 henkilötyövuotta. Yritysten yleisimmät toimialat ovat majoitus-, ohjelma- ja ravitsemispalvelut ja toiminta keskittyy kesäaikaan. Yritysten asiakaskunta muodostui tutkimushetkellä pääasiassa suomalaisista yksityisasiakkaista. Yritysten asiakkaista lähes 29 000 vieraili jollakin Raja-Karjalan suojelu- tai retkeilyalueella. Määrä edustaa merkittävää osaa alueiden kaikista kävijöistä.
Raja-Karjalan alue tarjoaa yrityksille monipuoliset mahdollisuudet harjoittaa luontomatkailua. Tyypillisesti yritykset hyödyntävät alueilla olevaa tiestöä, polku ja latuverkostoa, alueiden esitteitä ja opaskirjoja, maantienvarsien opasteita ja yrittäjien tuottamia palveluja. Laadultaan parhaimmiksi palveluiksi vastaajat arvioivat polttopuuhuollon, Metsähallituksen alueita koskevat verkkosivut, telttailupaikat, yleisökäymälät ja luontotalon tai -tuvan palvelut. Heikoimmat laatuarviot saivat tiestön kunto, laiturit, moottorikelkkaurat ja -reitit sekä maantievarsien opastus. Kokonaisuudessaan vastaajat olivat tyytyväisiä palveluiden ja rakenteiden määrään.
Yritykset olivat tehneet melko vähän yhteistyötä Metsähallituksen kanssa. Tyytyväisimpiä vastaajat olivat alueiden käyttöön liittyviin sopimuksiin ja lupiin, luontotalojen ja -tupien palveluihin, alueen käytön suunnitteluun ja Metsähallituksen palvelurakenteisiin. Eniten tyytymättömyyttä aiheutti hakkuiden suunnittelu, maa-ainesten ja puun osto- ja myynti sekä alueen ja palveluiden markkinointi.
Matkailualan kannattavuus nähtiin valtakunnan tasolla ja omassa yrityksessä hieman keskinkertaista parempana. Sen sijaan maakunnassa ja kohdealueilla kannattavuutta pidettiin hieman keskinkertaista huonompana. Puolella vastanneista yrityksistä oli suunnitelmia oman toiminnan kehittämiseksi seuraavien kahden vuoden aikana.
