Tekijä Nieminen Marko, Kaitila Jari-Pekka
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2000
Sivut 221 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 111
ISSN-L 1235-6549
ISBN 952-446-166-8 (painettu), 952-446-164-1 (pdf)
Tiivistelmä

Raportissa tehdään yhteenveto Saaristomeren kansallispuiston yhteistoiminta-alueelta tavatuista perhoslajeista. Pääpaino on perinnebiotooppien lajistossa sekä uhanalaisiksi ja silmälläpidettäviksi luokitelluissa lajeissa.

Tärkein päämäärä oli selvittää, mitkä perhoslajit ovat perinnebiotoopeista hyötyviä tai peräti niihin sitoutuneita. Kaikki alueelta tavatut lajit on alustavasti luokiteltu perinnebiotooppien indikaattorilajeihin (= perinne-biotoopeista riippuvat lajit; 88 lajia), perinnebiotoopeista hyötyviin lajeihin (579 lajia) ja ei-perinnebiotooppilajeihin (849 lajia). Tämä luokittelu on siis lähinnä lähtökohta jatkotarkasteluille.

Toisena päämääränä oli arvioida, kuinka paljon perinnebiotooppeja tulisi alueella olla, jotta perinnebiotooppien suotuisa suojelutaso voitaisiin saavuttaa. Kysymystä lähestytään epäsuorasti tarkastelemalla täpläverkkoperhostutkimusten tuloksia Ahvenanmaalta. Tärkein johtopäätös on, että useimpien perinnebiotooppien perhoslajien suotuisa suojelutaso tuskin täyttyy nykyisessä perinnebiotooppiverkostossa Saaristomeren kansallispuistossa.

Kolmantena päämääränä oli pohtia, miten perinnebiotooppeja tulisi kunnostaa ja hoitaa perhosia silmälläpitäen. Sekä kunnostuksessa että hoidossa tulisi noudattaa mosaiikkimaista ja vuorottelevaa käsittelyä siten, että toimenpiteet eivät koskaan kohdistuisi tietyssä biotooppikuviossa samanaikaisesti sen koko alueelle. Näin toimimalla voidaan mahdollisimman hyvin varmistaa paikalla esiintyvän lajiston säilyminen.

Neljänneksi raportissa esitetään yleinen seurantasuunnitelma perinnebiotooppien perhoslajien kantojen kehityksen seuraamiseksi. Seurannan käynnistäminen olisi erittäin tärkeää, jotta kunnostus- ja hoitotoimien vaikutukset perhoslajistoon voidaan todeta ja tarvittaessa muuttaa menetelmiä.