Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus 2022
Salamajärven kansallispuiston kävijätutkimus toteutettiin 21.5.-22.10.2022. Tutkimusalue käsitti Salamajärven kansallispuiston lisäksi myös Salamanperän luonnonpuiston ja kansallispuiston ulkopuolelle ulottuvan Hirvaan kierroksen.
Kävijätutkimuksella selvitettiin mm. kansallispuiston palveluiden ja rakenteiden käyttöä ja kävijöiden mielipiteitä niiden laadusta sekä kansallispuiston paikallistaloudellisia vaikutuksia tarkastelemalla kävijöiden rahankäyttöä. Tutkimus selvitti myös kansallispuiston kävijärakenteessa ja kävijätyytyväisyydessä tapahtuneita muutoksia ja vastaajien kokemuksia käynnin vaikutuksista omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa.
Tutkimukseen vastasi 293 kävijää. Ensikertalaisten osuus oli suuri: 61 % kävijöistä oli Salamajärvellä ensimmäistä kertaa. Kävijöistä valtaosa (86 %) oli kotimaisia matkailijoita. Ulkomaisia matkailijoita oli vain 2 prosenttia. Vastaajien keski-ikä oli 44 vuotta, ja vastaajista 59 % oli naisia ja 41 % miehiä. Vastaajien yleisimmät kotikunnat olivat Jyväskylä ja Perho. Suurin osa vastaajista (62 %) yöpyi kansallispuistossa käyntinsä aikana ja yleisin majoitusvaihtoehto oli teltta.
Tavallisin matkaseurueen koko oli 2-5 henkeä, ja seurue koostui yleisimmin oman perheen jäsenistä. 16 % oli matkalla yksin. Vastaajista 17 %:lla oli mukanaan alle 15-vuotiaita lapsia ja 19 %:lla oli mukanaan koira. Suurin osa vastaajista kiersi käyntinsä aikana reiteillä, joista suosituimmat olivat rengasreiteistä lyhyin ja pisin, eli 2 km:n mittainen Vasan kierros ja 58 km:n mittainen Hirvaan kierros.
Vastaajien virkistysmotiiveista tärkeimmät olivat luonnon kokeminen, maisemat ja rentoutuminen. Vastaajien ulkoilu- ja luontoharrastuksista yleisimpiä olivat luonnosta nauttiminen, kävely, retkeily ja luonnon tarkkailu.
Kävijät olivat melkoisen tyytyväisiä kansallispuiston palveluihin: Salamajärven kansallispuiston valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,21 (asteikko 1-5). Tyytyväisimpiä vastaajat olivat kansallispuiston yleiseen siisteyteen, polttopuihin tuvilla ja huolletuilla tulipaikoilla, yleiseen turvallisuuteen, pysäköintipaikkoihin ja tulentekopaikkoihin ja laavuihin. Tyytymättömimpiä vastaajat olivat lähialueen tiestöön.
Kansallispuiston paikallistaloudelliset kokonaistulo- ja kokonaistyöllisyysvaikutukset olivat vuoden 2021 käyntimäärillä laskettuna 842 000 euroa ja 8 henkilötyövuotta. Tutkimusalueella liikuttiin lihasvoimin, pääosin kävellen, 326 000 kilometriä vuodessa, ja valtaosa vastaajista arvioi käynnin vaikuttaneen myönteisesti terveyteensä ja hyvinvointiinsa.
