Seitsemisen suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelma

Suunnittelukokonaisuuteen kuuluvat Seitsemisen kansallispuiston lisäksi Aurejärven, Petäjäjärven ja Raattaniemi–Vekaraniemen Natura 2000 -alueet, jotka sijaitsevat Kurun (Ylöjärven) kunnassa sekä Ikaalisten ja Parkanon kaupungeissa. Suunnittelualueen yhteispinta-ala on noin 5 570 ha. Suunnitelma tehtiin osallistavasti käyttäen apuna mm. sidosryhmistä koottua yhteistyöryhmää, yleisötilaisuuksia sekä palautemahdollisuuksia internetissä.

Alueiden vanhat metsät sekä niiden lajisto ovat eteläsuomalaisittain erittäin edustavia ja valtakunnallisesti tärkeä osa vanhojen metsien suojelualueverkostoa. Varsinkin Seitsemisen alueen ja Petäjä­järven suot ja lähteet sekä soiden ja metsien maisemamosaiikki ovat maakunnallisesti merkittäviä ja tärkeä osa soidensuojelualueverkostoa. Seitsemisen kansallispuisto on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tärkeä soiden ennallistamisen pioneeri- ja tutkimuskohde. Suunnittelualueella on myös useita linnustollisesti arvokkaita soita, lampia ja järviä. Aurejärven järviluonnon erämaisuus on harvinaista eteläisessä Suomessa. Varsinkin Seitsemisen kansallispuiston kulttuuriperintöarvot ovat valtakunnallisesti merkittävät. Suunnittelualueelta löytyy runsaasti arvokkaita muinaisjäännöksiä sekä mm. Koveron kruununmetsäntorppa. Myös alueen perinnebiotoopit ovat maakunnallisesti arvokkaita.

Seitsemisen luontokeskus on Etelä-Suomen toiseksi suosituin luontokeskus, ja itse kansallispuisto on valtakunnallisesti suosittu päiväretkikohde. Kaikki suunnittelualueen kohteet ovat myös arvokkaita lähivirkistysalueita.

Suunnitelman toimenpiteillä on tarkoitus turvata suunnittelualueen luontotyypit ja lajisto sekä kulttuuriperintöarvot. Soiden ja metsien ennallistamista jatketaan erillisten suunnitelmien pohjalta. Erityisesti luonnontilaisten metsien lajistoa turvataan huolehtimalla mm. lahopuujatkumosta ja palaneen puun tarjonnasta. Suunnitelman tarkoituksena on myös virkistyskäyttöarvojen säilyttäminen ja parantaminen luontoarvoja vaarantamatta. Mahdollisesti lisääntyvä kävijämäärä pyritään ohjaamaan ympäröiville valtionmaille sekä kansallispuiston käyttöä kestäville kohteille, kuten luontokeskukselle ja Koveroon. Aurejärvi säilytetään lähivirkistysalueena. Muille alueille ei ohjata virkistyskäyttöä. Opastustarjonnan laatu ja määrä pyritään säilyttämään. Seitsemistä kehitetään edelleen luonnossa oppimisen painopistealueena, ja se on mukana maakunnallisessa ympäristökasvatustoiminnassa.

Luontotyyppejä ja lajistoa suojelevia määräaikaisia tai ympärivuotisia liikkumisrajoitusvyöhykkeitä ehdotetaan perustettavaksi Seitsemisen kansallispuistoon Soljastensuon–Hauturinsuon, Pakkulan­kankaan, Iso Seitsemisjärven sekä Multiharjun alueille yhteensä noin 792 ha. Lisäksi Aurejärvelle ehdotetaan perustettavaksi lintujen pesimäaikainen liikkumisrajoitusalue Paskokarille (noin 15 ha). Pyöräilyä ja ratsastusta ehdotetaan rajoitettavaksi Seitsemisen kansallispuistossa tietyille reiteille.

Luontomatkailukäyttö kohdistuu pääsääntöisesti Seitsemisen kansallispuistoon, ja sitä kehitetään alueena, johon kestävä ja ympäristöä säästävä matkailutoiminta voi suojeluarvoja vaarantamatta tukeutua. Tavoitteena on, että alue on Pirkanmaan luonto- ja kulttuurimatkailun kärkikohde sekä valtakunnallisesti tunnettu ja kansainvälisesti kiinnostava. Seitsemisen–Helvetinjärven alueelle on laadittu erillinen luontomatkailusuunnitelma vuonna 2008 (Sarja C 47).