Tekijä Metsähallitus
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2012
Sivut 99 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 115
ISSN-L 1796-2943
ISBN 978-952-446-923-4 (painettu), 978-952-446-926-5 (pdf)
Tiivistelmä

Erämaalain (62/1991) mukaisesti Metsähallitus on laatinut Tsarmitunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelman. Erämaalain tavoitteena on alueen erämaaluonteen säilyttäminen, luontaiselinkeinojen ja saamelaiskulttuurin turvaaminen sekä luonnon monipuolisen käytön ja sen edellytysten kehittäminen.

Suunnitelma perustuu lakeihin ja asetuksiin, alueella tehtyihin selvityksiin, maastokäynteihin, paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien esittämiin näkemyksiin sekä neuvotteluihin saamelaiskäräjien ja kolttaneuvoston kanssa. Suunnitelmaa varten perustettiin yhteistyöryhmä, johon kutsuttiin edustajat eri sidosryhmistä.

Tsarmitunturin erämaa-alue on Suomen erämaista pienin, pinta-alaltaan 15 319 ha. Suunnitelmaan on sisällytetty samaan Tsarmitunturin erämaa -nimiseen Natura-alueeseen kuuluvat lakisääteisen, erämaan ulkopuolella sijaitsevat noin 1 500 ha:n alueet. Alue sijaitsee Metsähallituksen metsätalousmaiden ympäröimänä ja rajoittuu itäosaltaan valtakunnan rajalle. Yksityismaita on vähän.

Tsarmitunturin alue on erämainen ja melko rakentamaton. Sitä ympäröi paikoin tiheähkö metsäautotieverkosto, ja osa metsäautoteistä ulottuu suunnittelualueelle, talouskäytössä olleille Natura-alueille. Erämaa-alueen rajalle johtavat mm. Kontosjärven ja Nangujärven metsäautotiet, joten myös päiväretkien tekeminen on mahdollista. Virkistyskäytön kannalta alueen vetovoimatekijä onkin saavutettavuus. Kuitenkaan palveluvarustusta ei juuri ole, joten seudulla liikkuu pääosin omatoimiretkeilijöitä ja metsästäjiä, jotka yöpyvät laavussa tai teltassa. Tsarmin alue onkin suosittu paikallisten metsästäjien pyytöalueena.

Tsarmitunturin erämaa-alue kuuluu kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueeseen ja koltta-alueeseen. Siellä laiduntaa porojaan Ivalon paliskunta. Paliskunnalla on alueella yksi sopimus poromieskämppäalueesta, johon on rakennettu porokämppä. Muita kämppäsopimuksia on ainoastaan Rajavartiolaitoksella Santapään tähystysmajasta. Alueelta ei juurikaan kaadeta puita polttopuiksi. Aikaisemmin metsätalouskäytössä olleilla alueilla ei harjoiteta enää metsätaloutta.

Suunnitelman päämääränä on säilyttää alue mahdollisimman erämaisena ja rakentamattomana, paikalliskulttuurin harjoittamista tukevana erämaana.

Saatavissa painettuna
Hinta 15 €