Helvetinjärven kansallispuiston kävijätutkimus 2019

Helvetinjärven kansallispuisto on perustettu vuonna 1982 Ruoveden kaupungin pohjoisosiin lähelle Virtain rajaa. Matkaa Tampereelta kansallispuistoon on noin 50 km. Alueelle ei kulje julkinen liikenne ja lähimmät linja-autopysäkit ovat noin 10 km:n päässä puiston rajalta. Kansallispuiston pinta-ala on noin 50 km2. Merkittyä reitistöä on noin 30 km ja taukopaikkoja kahdeksan. Vuonna 2019 Helvetinjärven kansallispuiston käyntimäärässä tehtiin ennätys, 39 700 käyntiä. Kasvua edellisvuoteen oli peräti 52 %. Osittain käyntimäärän kasvu selittyy kesällä 2019 käyttöön saaduilla uusilla kävijälaskureilla, jotka tarkensivat käyntimäärälaskentaa.

Kävijätutkimuksen perusteella 95 % Helvetinjärven kansallispuiston kävijöistä oli suomalaisia matkailijoita. Eniten matkailijoita saapui Tampereelta (21 %) ja pääkaupunkiseudulta (17 %). Paikallisia, lähialueen kuntien asukkaita oli vastaajista 5 % ja ulkomaisia matkailijoita saman verran. Kotimaisten matkailijoiden osuus oli kasvanut edelliseen tutkimukseen verrattuna, ulkomaalaisten matkailijoiden ja lähialueen asukkaiden vastaavasti pienentynyt. Tutkimuksessa kansallispuiston lähialueeksi oli määritelty Ylöjärven, Virtojen ja Ruoveden kuntien alue.

Ensikertalaisten osuus kansallispuiston kävijöistä oli noussut peräti 21 prosenttiyksikköä, ollen nyt 67 %. Helvetinjärven kansallispuisto oli matkan tärkein tai ainoa kohde 71 %:lle vastaajista.

Eniten vastauksia kerättiin Helvetinkolun alueelta (73 %) ja toiseksi eniten Haukanhiedalta (25 %). Nämä olivat myös alueen suosituimmat vierailukohteet. 89 % ilmoitti käyneensä Helvetinkolussa ja 46 % Haukanhiedalla. Suurin ikäryhmä oli 35–44-vuotiaat (28 %). Vastaajista 49 % tuli puistoon perheen ja 23 % ystävien kanssa. Vastaajista 29 %:lla oli mukana alle 15-vuotiaita lapsia. Helvetinjärven kansallispuisto onkin profiloitunut lapsiperheiden kohteeksi.

Vastaajat kokivat tärkeimmiksi virkistysmotiiveikseen luonnon kokemisen, maisemat ja yhdessäolon oman seurueen kanssa. Vähiten tärkeäksi koettiin tutustuminen uusin ihmisiin tai jännityksen kokeminen. Suosituimmat aktiviteetit puistossa olivat kävely, retkeily ja luonnon tarkkailu. Tärkeimmäksi aktiviteetiksi koettiin useimmin retkeily. 55 % kävijöistä vieraili Helvetinjärven kansallispuistossa päiväseltään, viipyen keskimäärin kolme tuntia. Yöpyjät viipyivät yleisimmin kaksi vuorokautta ja yöpyivät omassa majoitteessaan, kuten teltassa. Puiston lähialueella yöpyneet matkailijat majoittuivat tavallisimmin vuokramökissä.

Vastaajat olivat melko tyytyväisiä puiston palveluihin ja kokemuksiinsa kansallispuistossa. Valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi sai arvosanan 4,13 asteikolla 1–5. Liiallisen kävijämäärän ei koettu häirinneen enemmän kuin viimeksi, sen sijaan muiden kävijöiden käyttäytymisestä ja maaston roskaantuneisuudesta oli nyt koettu hieman aiempaa enemmän häiriöitä.

Kävijöiden kansallispuistossa ja sen lähialueella kuluttama rahasumma käyntiä kohden oli kasvanut vuoden 2012 21 eurosta 32 euroon. Helvetinjärven kansallispuiston kokonaistulovaikutukset olivat noin 1,1 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutukset 10 henkilötyövuotta. Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat 0,4 miljoonaa euroa ja 5 henkilötyövuotta. Merkittävä kasvu selittyy paitsi kävijöiden kasvaneella rahankäytöllä, myös puiston kasvaneella käyntimäärällä.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan myös käynnillä kokemiaan terveys- ja hyvinvointivaikutuksia rahassa mitattuna. Koettu arvo oli 0-5 000 euroa (mediaani 50 euroa).