Dahkki(t) Arnkil Anna, Bäck Anette, Haavisto Fiia, Keskinen Essi, Kuningas Sanna, Laine Ari, Nieminen Aija, Puttonen Irma, Raitanen Henna, Salovius-Laurén Sonja
Almmustuhtti Metsähallitus, Vantaa, 2024
Siidolohku 139 s.
Giella
suomi
Eará giellaveršuvnnat
Almmustahttinráiddut
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 252
ISSN-L 1235-6549
ISBN 978-952-377-121-5 (pdf)
Čoahkkáigeassu

Itämeren tila on heikentynyt pitkäaikaisen ihmistoiminnan seurauksena. Viime aikoina on tunnistettu tarve suojella ja ennallistaa Itämerta ja sen elinympäristöjä ja lajeja, jotta saadaan suojelluksi Itämeren arvokkaita ekosysteemejä ja toimintoja, jotka ovat samalla arvokkaita myös ihmisille. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suotuisan tilan saavuttaminen sekä kansallisten ja kansainvälisten sitoumusten täyttäminen edellyttävät, että mereisen suojelualueverkoston hoidon, laajentamisen ja kehittämisen rinnalla elinympäristöjä ja niiden ylläpitämää lajistoa ennallistetaan, kunnostetaan ja tilaa parannetaan aktiivisin toimenpitein.

Tähän raporttiin on koottu tietoa erilaisista kunnostusmenetelmistä, joiden tavoitteena on parantaa rannikkovesiemme luontotyyppien ja lajien tilaa. Raportti on koostettu osana LIFE-IP Biodiversea -hanketta (2021–2029) ja sen on tarkoitus viitoittaa kansallisen kunnostussuunnitelman laatimista Suomen rannikkoalueelle ja tarjota esimerkkejä kunnostustoimien valintaan. Raportti on pääasiassa keskittynyt Suomessa toteutettuihin toimenpiteisiin, mutta työssä on pyritty huomioimaan kokemuksia koko Itämereltä ja tarvittaessa muualtakin maailmasta, jos ne on arvioitu soveltuviksi Suomen olosuhteisiin. Raportissa on painotettu tietoa, jolla pyritään helpottamaan tulevaisuuden kunnostustoimien suunnittelua ja siksi painopiste on ollut menetelmistä saaduissa opeissa, kokemuksissa ja haasteissa sekä suorissa parannus- tai kehitysideoissa. Lisäksi eri toimenpiteiden kustannuksia on kerätty yhteen suunnitteluprosessien helpottamiseksi.

Kunnostusmenetelmiä esitellään raportissa sekä elinympäristöjen (luontodirektiivin luontotyyppi) että lajien näkökulmasta. Kunnostusmenetelmät on raportissa esitelty sen luontotyypin tai lajin kohdalla, josta on eniten kokemusta tai jossa menetelmä on katsottu sopivimmaksi. Kalataloudelliset toimenpiteet esitellään lajien kunnostustoimien alla, sillä erityisesti suuret petokalat ovat tärkeitä elinympäristöjen kannalta. Lisäksi raporttiin on sisällytetty muita ennallistamisen kaltaisia menetelmiä. Nämä toimenpiteet eivät kohdistu suoraan luontotyyppeihin tai lajeihin, mutta ne voivat olla tärkeitä esim. veden laadun, merialueiden ja prosessien parantamisen tai lajeille tilan luomisen kannalta.

Nykyisin meriluonnon kunnostamiseen on jo työkaluja ja keinovalikoimaa tarjolla, mutta toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi on vasta alkutekijöissään. Kunnostustöiden haasteiksi raportissa nostetaan esiin meren rehevöityminen ja vesien heikko tila, tutkimus- ja seurantatiedon vähäisyys ja pirstaleisuus, puutteet suomenkielisessä kunnostuskäsitteistössä, kunnostushankkeiden lyhytkestoisuus, maa- ja vesialueiden omistajuus, resurssien ja asiantuntemuksen riittämättömyys sekä lupaprosessien aiheuttamat pullonkaulat.

Biodiversea-, Life- ja Natura 2000 -tunnukset.