Dahkki(t) Suikka Tuomas
Almmustuhtti Metsähallitus, Vantaa, 2004
Siidolohku 65 s.
Giella
suomi
Almmustahttinráiddut
Metsähallituksen metsätalouden julkaisuja 51
ISSN-L 1239-1670
ISBN 952-446-412-8 (painettu), 952-446-417-9 (pdf)
Čoahkkáigeassu

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Metsähallituksessa vuonna 1995 alkaneen metsätyön ja palkkauksen kehittämisen tuloksia. Taustalla olivat kolme metsurityössä tapahtunutta päämuutosta: metsureiden työnkuvan laajeneminen, palkkaustavan muutos sekä siirtyminen tiimityöskentelyyn. Tutkimuksessa selvitettiin näiden asioiden yhteyttä metsureiden työtyytyväisyyteen ja työmotivaatioon. Osatavoitteena oli motivoivan ja työtyytyväisyyttä lisäävien metsätyön elementtien löytäminen.

Tutkimusaineisto kerättiin kyselytutkimuksen avulla. Kyselylomakkeet postitettiin kaikille Metsähallituksen metsureille (n=827) ja niistä palautettiin 335 kpl. Vastausprosentiksi muodostui 40,5 %. Lomakkeen taustatieto-osio sisälsi kysymyksiä koskien kolmea päämuutosta. Metsureiden tämän hetken työtyytyväisyyttä ja työmotivaatiota kartoitettiin JDS (Job Diagnostic Survey) -menetelmän avulla. Vastauksista muodostettiin yhteensä 119 eri muuttujaa, jotka pääkomponentti- ja faktorianalyysien avulla tiivistettiin pienemmäksi joukoksi muuttujia. Muuttujien välisiä yhteyksiä etsittiin keskinäisten korrelaatioiden sekä regressioanalyysien avulla. Selitettävinä muuttujina toimivat JDS:stä saadut työtyytyväisyyttä ja työmotivaatiota kuvaavat arvot ja selittävinä muuttujina taustatietolomakkeesta saadut metsurityön eri elementtejä kuvaavat arvot.

Tulosten perusteella metsurityössä tapahtuneet muutokset ovat huomattavia. Pääosalla metsureista perinteinen hakkuutyö on vähentynyt, työnkuva on monipuolistunut ja palkkaustapa vaihtunut urakkapalkasta aikapalkkaan. Metsurit työskentelevät yhä useammin tiimeissä, joille on annettu vastuuta ja itsenäisyyttä. Ylä-Lapin alue erottui vastausten perustella selkeästi muista Metsähallituksen alueista. Siellä tapahtuneet muutokseet olivat olleet vain hyvin vähäisiä. Metsätyön sisältöä, työtyytyväisyyttä ja työmotivaaatiota kuvaavat ulottuvuudet saivat metsureilta keskimääräistä korkeammat arvot. Työtovereilta ja esimiehiltä saatiin palautetta vain kohtalaisesti.

Regressioanalyysien tulosten perusteella korkeisiin työn ydinpiirteitä, työtyytyväisyyttä ja työmotivaatiota kuvaaviin arvoihin vaikuttaa eniten tiimityön määrä. Tulokset antoivat myös viitteitä vaativampien metsuritöiden korkeammasta potentiaalista aiheuttaa työtyytyväisyyttä.

Metsätyön ja palkkauksen kehittäminen Metsähallituksessa on ollut tuloksellista. Tiimityön määrä on kasvanut ja metsurin työssä viihdytään keskimääräistä paremmin. Tutkimustulosten mukaan kehitystyö tulisi jatkossa suunnata vaatimusluokaltaan alhaisempien, suorittavien metsänhoitotöiden kehittämiseen. Tiimityöskentelyn edelleen kehittämisellä voidan mahdollisesti myös löytää vielä käyttämättömiä resursseja.