Dahkki(t) Nylander Mirja
Almmustuhtti Metsähallitus, Vantaa, 2017
Siidolohku 52 s.
Giella
suomi
Almmustahttinráiddut
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 147
ISSN-L 1796-2943
ISBN 978-952-295-184-7 (pdf)
Čoahkkáigeassu

Pietarin ja Helsingin kainalossa sijaitsevat Repoveden kansallispuisto ja Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualue (yhteensä n. 3 000 ha) ovat nähneet monenmoista kulkijaa kalliomaalausten tekijöistä mönkijällä liikkuvaan luontovalvojaan.

Repoveden retkeilykulttuurin juuret ulottuvat 1950-luvulle. Nykyisin Repovesi on suosittu paikkakuntalaisten ja pääkaupunkiseudun retkeilijöiden käyntikohde. Repoveden valinta Vuoden Retkikohteeksi vuonna 2012 kasvatti kävijämääriä merkittävästi. Seuraavana vuonna puistoon tehtiin 93 400 käyntiä ja vuonna 2014 jo 98 200. Paikallistaloudelliset vaikutukset vuonna 2014 olivat 2,4 miljoonaa euroa. Itä- ja Pohjois-Suomen kansallispuistoihin verrattuna vaikutukset olivat suhteellisen vaatimattomat.

Käyntimäärien kasvu ja Repoveden kansallispuiston virkistysvyöhykkeen suhteellinen pienuus asettavat suuria vaatimuksia kestävän luontomatkailun toteuttamiselle. Luontomatkailusuunnitelman tehtävänä on kartoittaa Repoveden luontomatkailun vetovoimatekijät ja nykytila sekä määrittää tulevaisuuden tavoitteet vuoteen 2025. Luontomatkailusuunnitelmalla osaltaan vastataan maakunnallisten strategioiden haasteeseen matkailun merkityksen kasvusta, alueen vetovoimaisuuden lisäämisestä, luonto- ja kulttuuriperinnön hyödyntämisestä tuotteistamisessa ja ympärivuotisuuden kehittämisestä.

Repoveden luontomatkailun kestävyyttä seurataan ”hyväksyttävän muutoksen rajat” -menetelmällä, jonka mittaristo laadittiin luontomatkailusuunnitelmaa koostettaessa. Kestävyyttä edistetään mm. käytön ohjauksella, viestinnällä ja sidosryhmien kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutusten merkityksen sekä kansallispuistojen suosion jatkaessa kasvuaan on Repoveden kaltaisella hyvin varustellulla seikkailullisella puistolla hyvät edellytykset olla eteläisen Suomen monipuolisin retkikohde. Tavoitetilan saavuttaminen vaatii samaan hiileen puhaltamisen lisäksi onnistunutta viestintää ja kävijät mukaan ottavaa tuotekehitystyötä, laadukkaita reittejä ja rakenteita sekä käyntimääriin nähden riittävää panostusta rakenteiden ylläpitoon ja huoltoon.

Suunnitelma on laadittu Kestävää luontomatkailua Repovedelle -hankkeessa, jossa kerättiin pohjatietoa kävijä- ja yritystutkimuksilla sekä tiiviillä sidosryhmäyhteistyöllä. Luontomatkailusuunnitelmaa koostettaessa järjestettiin kolme työpajaa alueen toimijoille.