Sallan kansallispuiston ja Sallatunturin alueen kävijätutkimus 2022
Tämä on lajissaan ensimmäinen vertailukelpoinen Sallan kansallispuiston ja Sallatunturin alueen kävijätutkimus ja toimii perustana tulevaisuudessa toteutettaville kävijätutkimuksille. Sallan kansallispuisto on perustettu vuonna 2022 ja sen pinta-ala on 100 km². Kansallispuisto sijaitsee noin 10 kilometriä Sallan kylästä etelään. Tutkimusalueeseen kuuluvat kansallispuiston lisäksi Sallatunturin alue, eli Ruuhitunturin ympärysseutu sekä Kalliojärven ja Salmijoenkurun alueet. Lähialuerajauksena on Sallan kunta.
Kävijätutkimus toteutettiin 17.1.-27.10.2022. Vuoden 2022 käyntimääräarvioon (75 000) perustunut tavoite oli kerätä 750 vastausta. Keräyspäiviä oli 80 ja vastauksia saatiin 678 kpl. Tulosten laskennassa on käytetty vuoden 2021 käyntimäärää (51 873 käyntiä), koska tutkimusvuoden tietoja ei ollut vielä kokonaisuudessaan saatavilla.
Kävijätutkimuksen kohderyhmänä oli Metsähallituksen Luontopalvelujen ylläpitämän Sallan reitti- ja suojelualueverkoston kävijäkunta. Heistä 93 % oli kotimaisia matkailijoita, 4 % ulkomaisia matkailijoita ja 3 % paikallisia lähialueen asukkaita. Suurin osa matkailijoista oli pääkaupunkiseudulta. Sallan alue oli matkan tärkein tai ainoa kohde 68 %:lle vastaajista. Sallan kansallispuiston ja Sallatunturin alueen kävijät olivat tasaisesti miehiä ja naisia ja iältään 45-64-vuotiaita. Noin kolmanneksella on ylempi tai alempi korkeakoulutus. Kansallispuiston ja Sallatunturin alueella liikuttiin mieluiten omatoimisesti, oman perheen kanssa, 2-5 henkilön seurueissa. Koira oli mukana noin viidenneksellä ja alle 15-vuotiaita lapsia 16 %:lla. Sallan matka tehtiin yleisimmin henkilöautolla.
Tärkeimmät syyt vierailulle olivat luonnon kokeminen ja maisemat. Kävijöiden pääasiallisia aktiviteetteja olivat kävely, luonnosta nauttiminen ja maiseman katselu. Tärkeimmäksi käyntikohtaiseksi aktiviteetiksi nostettiin useimmin murtomaahiihto ladulla. Kävijät liikkuivat omin voimin keskimäärin 14,5 km vierailunsa aikana. Ensikertalaisia Sallan alueella oli lähes puolet, 49 %. Sallan kansallispuiston ja Sallatunturin alueen kävijöistä 97 % oli päiväretkellä ja 3 % yöpyi maastossa. Suosituin yöpymistapa oli teltta. Päiväkävijät viettivät kansallispuiston ja muun tutkimusalueen reiteillä neljä tuntia, yöpyjät kaksi vuorokautta. Matkailijoiden kokonaisviipymä, lähialue mukaan lukien oli noin seitsemän vuorokautta. Suosituin majoitusmuoto lähialueella oli vuokramökki, jossa majoittui 51 % kävijöistä.
Valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,2 asteikolla yhdestä viiteen (1 = erittäin huono ja 5 = erittäin hyvä). Palvelurakenteiden määrän yleisarvosana on 4,3. Myös palveluiden laatuun oltiin varsin tyytyväisiä. Parhaimman laatuarvo-sanan sai yleinen siisteys, keskimäärin 4,5. Kävijöiden odotukset täyttyivät myös hyvin yleisarvosanalla 4,4. Parhaiten odotukset täytti Sallan luonnonympäristö. Häiriöitä ei koettu merkittävissä määrin, mutta joitakin vastaajia harmittivat puutteelliset opasteet ja retkireittien läheisyydessä sijaitsevat avohakkuut.
Sallan alueen kävijöiden ensisijaiset tiedonhankintakanavat olivat Metsähallituksen verkkosivut sekä tuttavat, ystävät ja sukulaiset. Käynti Sallan luonnossa lisäsi kävijöiden fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia voimavaroja. Vastaajat arvottivat koetut terveys- ja hyvinvointivaikutukset 200 euron arvoisiksi. Sallan kansallispuiston ja Sallatunturin alueen kokonaistulovaikutukset olivat tutkimuksen perusteella 3,5 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutukset 27 henkilötyövuotta. Tarkasteltaessa niiden kävijöiden tulovaikutuksia, joille Sallan alue oli matkan tärkein tai ainoa kohde, kokonaistulovaikutukset olivat 2,4 miljoonaa euroa ja 19 henkilötyövuotta.
