Dahkki(t) Toivonen Ida
Almmustuhtti Metsähallitus, Vantaa, 2020
Siidolohku 58 s.
Giella
suomi
Almmustahttinráiddut
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 257
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-377-003-4 (pdf)
Čoahkkáigeassu

Seitsemisen kansallispuisto on perustettu vuonna 1982 ja sen pinta-ala on 45,5 km². Puisto sijaitsee Ylöjärven ja Ikaalisten pohjoisosissa noin tunnin matkan päässä Tampereelta. Sijaintikuntien lisäksi tutkimuksessa määriteltiin kansallispuiston lähialueeksi myös Parkano. Kansallispuistoon tehtiin vuonna 2019 ennätykselliset 45 900 käyntiä.

Seitsemisen kävijätutkimus toteutettiin 20.2.-31.10.2019. Keräyspäiviä oli 53 ja vastauksia saatiin 384 kpl. Edellinen tutkimus oli toteutettu Seitsemisessä vuonna 2012.

Seitsemisen kansallispuistoon saavuttiin useimmin oman perheen kanssa, 2-5 henkilön seurueissa. Tärkeimmät syyt puistovierailulle olivat luonnon kokeminen, maisemat ja rentoutuminen. Kävijöiden suosituimpia aktiviteetteja olivat kävely, luonnon tarkkailu, ja retkeily. Tärkeimmäksi aktiviteetiksi nostettiin useimmin retkeily. Kävijät liikkuivat puistossa omin voimin keskimäärin 11,6 km puistovierailunsa aikana.

Seitsemisen kävijöistä 84 % oli kotimaisia matkailijoita, 4 % ulkomaisia matkailijoita ja 12 % paikallisia lähialueen asukkaita. Edelliseen tutkimukseen verrattuna kotimaisten matkailijoiden osuus oli hieman kasvanut ja vastaavasti paikallisten pienentynyt. Seitsemisen kansallispuisto oli matkan tärkein tai ainoa kohde 70 %:lle vastaajista. Ensikertalaisen määrä oli kasvanut 12 prosenttiyksikköä vuoteen 2012 verrattuna, ollen nyt 47 %.

Kävijöistä 61 % oli käymässä Seitsemisessä päiväseltään, 41 % yöpyi puistossa. Suosituin yöpymistapa puistossa oli oma majoite, kuten teltta. Päiväkävijät viettivät puistossa keskimäärin neljä tuntia, yöpyjät yhden vuorokauden. Puistokäynnin kestoissa ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen tutkimukseen verrattuna. Sen sijaan matkailijoiden viipymä lähialueella oli kasvanut: vuonna 2012 20 % matkailijoista oli yöpynyt puiston lähialueella, nyt lähialueella yöpyi 31 % matkailijoista.

Vastaajista 96 % oli melko tai erittäin tyytyväisiä palvelurakenteiden määrään kansallispuistossa. Myös puiston palveluiden laatuun oltiin varsin tyytyväisiä. Valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi sai arvosanan 4,23 asteikolla yhdestä viiteen (1 = erittäin huono ja 5 = erittäin hyvä). Kävijätyytyväisyys oli kasvanut hieman edelliseen tutkimukseen verrattuna (4,07 vuonna 2012). Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan käynnillä kokemiaan terveys- ja hyvinvointivaikutuksia rahassa mitattuna. Koettu arvo liikkui 0-10 000 euron välillä, keskimmäisen vastauksen eli mediaanin ollessa 50 euroa.

Kävijöiden rahankäytössä oli tapahtunut merkittäviä muutoksia. Keskimääräinen rahankäyttö puistossa ja sen lähialueella käyntikertaa kohden oli kasvanut 13 eurosta 29 euroon. Suurin osa kasvusta aiheutui majoittumisesta lähialueella. Seitsemisen kansallispuiston kokonaistulovaikutukset olivat tutkimuksen perusteella 1,2 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutukset 11 henkilötyövuotta. Kasvua vuoteen 2012 verrattuna oli tullut yli 900 000 euroa. Tarkasteltaessa niiden kävijöiden tulovaikutuksia, joille Seitsemisen kansallispuisto oli matkan tärkein tai ainoa kohde, kokonaistulovaikutukset olivat vuonna 2019 600 000 euroa ja 6 henkilötyövuotta.

Lassidieđut

Julkaisun liite 3 Kyselylomake ei ole saavutettava.