Uudempi painos olemassa
Dahkki(t) Heikkilä Hanna, Lindholm Tapio, Jaakkola Sari
Almmustuhtti Metsähallitus, Vantaa, 2002
Siidolohku 123 s.
Giella
suomi
Almmustahttinráiddut
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 66
ISSN-L 1235-8983
ISBN 952-446-364-4 (painettu)
Čoahkkáigeassu

Soita ennallistamalla pyritään palauttamaan metsaojitettuja soita luonnontilaan. Ennallistaminen vakiintui kokeilusta käytäntöön 1990-luvulla. Metsähallituksen tavoitteena on ennallistaa kaikki suojelualueiden ojitetut suot, eli yhteensä noin 50 000 hehtaaria. Suojelualueiden metsien ja soiden ennallistaminen on tärkeä osa Etelä-Suomen metsiensuojelun kehittämistä.

Keidas- ja aapasuot sekä puustoiset suot ovat EU:n alueella erityisen tärkeitä luontotyyppejä. Luontodirektiivi velvoittaa Suomea ylläpitämään niiden suotuisan suojelun tasoa. Tässä ennallistaminen on tärkeä keino. Suomella on myös vastuu meillä tavallisten suolajien suojelusta, jotka ovat taantuneet Suomen lähialueilla ja muualla Euroopassa.

Ennallistamisen ensisijainen tavoite on palauttaa suolle sen luontainen vesitalous. Tämä käynnistää ennallistumissukkession, jonka aikana alueelle vähitellen palautuu luonnontilaisen suon kasvillisuus, eläimistö ja maisema. Suon vesitalouden ennallistaminen edellyttää valumasuhteiden tarkastelua laajalla alueella. Ennallistamisen kohteena voi olla suoyhdistymä, valuma-alueen suot tai soiden ja metsien muodostama aluekokonaisuus. Vedenpintaa nostetaan täyttämällä tai patoamalla ojat. Erilaisten soiden ominaispiirteet otetaan huomioon. Alun perin avoimilla ja harvapuustoisilla soilla puuston poisto on tarpeen haihdutuksen vähentämiseksi ja suomaiseman palauttamiseksi. Puustoisten korpien ennallistamisessa nopeutetaan lahopuun muodostumista.

Ennallistaminen perustuu etukäteen tehtyyn suunnitelmaan. Dokumentointi ja seuranta ovat osa prosessia ja mahdollistavat ennallistamisen jatkokehittämisen. Kaikilla kohteilla varmistetaan ennallistumisen käynnistyminen hoitoseurannalla. Kuvioseurantaa, tutkimuksellista kasvillisuusseurantaa ja eri lajiryhmien seurantoja tehdään harkinnan mukaan. Erityyppisille soille järjestetään hydrologisen seurannan verkosto, sillä ennallistamisen vaikutuksesta ravinteiden huuhtoutumiseen tiedetään vähän. Ennallistamisen tutkimusta tulisi lisätä, jotta saataisiin tietoa ennallistumissukkession suunnasta ja nopeudesta erilaisilla soilla.

Preanttus nohkan
Lassidieđut

2. painos 2004