Suometsäerämaa-Life – Suomen eteläisimpien aapasuoerämaiden suojelu Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Loppuraportti
Natura 2000 -luonnonsuojeluohjelma pyrkii säilyttämään eurooppalaisen luonnon erityispiirteet suojelemalla kussakin Euroopan osassa alueelle tyypillistä luontoa ja eliölajistoa. Suomella on tässä ohjelmassa erityisvastuu suoluontotyyppien suojelussa. Missään muualla Euroopassa ei soita esiinny niin laajasti ja niin monimuotoisina kuin Suomessa.
Ranuan, Pudasjärven, Puolangan ja Utajärven kuntien alueella sijaitsevat Litokairan, Olvassuon ja Ison Tilansuon-Housusuon Natura 2000 -alueet ovat laajoja, luonnonsuojelulliselta merkitykseltään merkittäviä suometsäerämaita. Yhteinen nimittäjä kaikille kohteille on soiden ja metsien mosaiikkimainen vaihtelu. Alueiden tyypillisiä piirteitä edustavat aapasuot ja vanhat metsät. Tämä tarjoaa elinolot monille uhanalaisille kasvi- ja eläinlajeille. Erityisesti alueen linnustonsuojelullinen merkitys on suuri. Natura-kohteilla on myös suuri virkistyksellinen merkitys. Alueet ovat kautta aikojen muodostaneet tärkeän nautinta-alueen paikallisille asukkaille. Näillä alueilla ei kuitenkaan ole ennestään ollut lähivirkistystä eikä luontomatkailua palvelevia rakenteita, mikä on yhtäältä aiheuttanut luonnon kulumista ja roskaantumista sekä toisaalta estänyt kestävän luontomatkailun syntymistä alueelle.
Litokairan, Olvassuon ja Iso Tilansuon-Housusuon Natura 2000 -alueilla vuosina 2002-2005 toimineen Suometsäerämaa Life -projektin tavoitteena oli projektialueen suotuisan suojelutason turvaaminen, eri maankäyttömuotojen kestävä yhteensovittaminen, aikaisemman käytön seurauksena muuttuneiden alueiden ennallistaminen, alueiden tunnettuuden ja luonnonsuojelumyönteisyyden parantaminen sekä lähivirkistyksen ja kestävän luontomatkailun mahdollisuuksien kehittäminen. Projektin kokonaisbudjetti oli 1,7 miljoonaa euroa, josta Euroopan unionin Life-rahoitusinstrumentin osuus oli puolet. Toinen puoli tuli Metsähallitukselta, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselta, Pudasjärven kaupungilta sekä Puolangan, Ranuan ja Utajärven kunnilta.
Projektin tehtäväkenttä oli siis varsin laaja ja tavoitteenasettelu osin haasteellinenkin. Kuinka esimerkiksi yhdistää herkkien luontoarvojen säilyttäminen ja lähivirkistys/luontomatkailu? Tarkastelemalla tavoitteita yksittäin ja näin toisiinsa vertaamalla ne voivat vaikuttaa jopa ristiriitaisilta toisiinsa nähden. Jokainen tavoite on kuitenkin osa kokonaisuutta. Kokonaisuuden osina yksittäisistä tavoitteista muodostuu yhtälö, jonka summana sekä luonto että alueilla toimivat ihmiset voivat paremmin.
Tässä julkaisussa on esitelty hankkeen tuloksia ja toimintaa jakaen tavoitteet neljään luokkaan: hoito- ja käyttösuunnitelmat, ennallistaminen, informaatioaineisto sekä lähivirkistys- ja luontomatkailu. Hankkeen päättyessä voidaan todeta, että tavoitteissa on pysytty ja alueiden merkitys suojelualueina sekä virkistyskohteina tiedostetaan laajalti ja niiden suotuisan suojelun taso on turvattu pitkälle tulevaisuuteen.
