Syötteen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma
Syötteen kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen on osa Syöte Life-projektia (“Boreaalisten luonnonmetsien suojelu ja muiden maankäyttömuotojen yhteensovittaminen Syötteen alueella”), joka alkoi vuonna 1999 ja päättyi vuonna 2002. Pääosin EU:n Life Luonto -rahaston rahoittaman projektin keskeinen tavoite oli suunnitella alueen maankäyttö siten, että arvokkaat luontotyypit ja lajit säilyvät ja samalla turvataan paikallisväestön mahdollisuus elinkeinojen harjoittamiseen.
Laki Syötteen kansallispuistosta astui voimaan vuonna 2000. Kansallispuisto koostuu neljästä erillisestä alueesta, joiden yhteispinta-ala on 29700 hehtaaria. Syötteen kansallispuisto rajautuu Iso-Syötteen retkeilyalueeseen, joka puolestaan rajautuu Syötteen virkistysmetsään. Retkeilyalueelle ja virkistysmetsään on tehty omat hoito- ja käyttösuunnitelmansa, ja yhdessä kansallispuiston kanssa ne muodostavat Syötteen virkistys- ja luonnonsuojelualuekokonaisuuden.
Syötteen kansallispuiston vaaramaisema muodostuu pääosin laajoista vanhoista luonnonmetsistä ja paikoin esiintyvistä luonnontilaisista suoalueista. Yleisimpiä luontotyyppejä alueella ovat boreaaliset luonnonmetsät, aapasuot ja puustoiset suot, jotka on luokiteltu Euroopan unionin luontodirektiivissä erityisen arvokkaisiin luontotyyppeihin. Kulttuuriperinnön osalta kansallispuistosta löytyy lukuisia esihistoriallisen ja historiallisen ajan jäännöksiä sekä kunnostettu perinnemaisema-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelma turvaa alueen luontodirektiivin mukaisten luontotyyppien ja lajiston sekä alueen rikkaan kulttuuriperinnön säilymisen. Suunnitelman valmisteluvaiheessa alueella tehtiin mm. luonto- ja kulttuuribiotooppiselvitys sekä selvitys maankäytön historiasta.
Luonto- ja kulttuuriarvojen turvaamisen lisäksi kansallispuiston tärkeitä tavoitteita on tarjota mahdollisuuksia ympäristökasvatuksen, opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen. Paikallisväestön toimeentulomahdollisuuksia pyritään parantamaan kehittämällä aktiivisesti alueen luontomatkailutoimintaa. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa näiden tavoitteiden toteutuminen on suunniteltu siten, että kehitys on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Kestävyyttä seurataan mm. säännöllisten kävijämäärien- ja kulumisenseurannan avulla. Puiston palvelurakenteiden huolto tapahtuu Metsähallituksen ympäristö- ja laatujärjestelmän periaatteita noudattaen. Syötteen kansallispuiston hoito ja käyttö eivät merkittävästi heikennä alueen Natura 2000 -luontoarvoja, eikä suunnitelma siten edellytä luonnonsuojelulain mukaista Natura 2000 -hankkeiden ja -suunnitelmien vaikutusten arviointia.
