Dahkki(t) Sievänen Marko, Tikkanen Hannu
Almmustuhtti Metsähallitus, Vantaa, 2007
Siidolohku 40 s.
Giella
suomi
Čoahkkáigeassu

Lohtajan Vattajan niemen Natura-alueen käyttö viime vuosisadan puoliväliin saakka yhteislaitumena sekä 1950-luvulta alkaen puolustusvoimien harjoitus ja ampuma-alueena on vaikuttanut alueen maaperään ja kasvillisuuteen. Lisäksi yhä lisääntyvä virkistyskäyttö vaikuttaa nykyisin alueen luonnonpiirteisiin joiltakin osin. Osa näistä vaikutuksista on ollut avoimia lentohietikkoja ylläpitäviä ja siten positiivista. Ovathan lentohietikot Suomessa harvinaisia välisukkessiovaiheita, joiden luontainen kehitys kulkisi kohti metsäisiä luontotyyppejä. Meillä on koko joukko avoimille hietikoille sopeutuneita eliölajeja, joiden olemassa olon edellytykset on turvattava huolehtimalla niiden vaatimien elinympäristöjen riittävyydestä. Elinympäristöistä huolehtimalla voidaan parhaiten ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Osittain Vattajan Natura-alueen käytöstä aiheutuneet vaikutukset ovat taas kohdistuneet liian voimakkaina herkille ja huonosti kulutusta kestäville luonto- ja kasvillisuustyypeille (Lehto 2007). Vattajan Dyyni Lifeprojektin yhtenä tavoitteena on korjata ja ennallistaa osa dyyniluontoon kohdistuneista vauriosta sekä kerätä tietoa erilaisten ennallistamismenetelmien soveltuvuudesta hietikkoalueille.

Tässä korjaussuunnitelmassa kulumisvaurioiden korjaamisen ja ennallistamisen tavoitteena on estää arvokkaiden luontotyyppien pinta-alan väheneminen eroosion vaikutuksesta ja lisätä priorisoitujen luontotyyppien pinta-aloja. Samalla pyritään kuitenkin huolehtimaan myös avoimien hietikoiden riittävästä esiintymisestä, jotta alueen luontaiset dyynimuotoja synnyttävät prosessit voivat pitkällä aikavälillä jatkua. Suunnitelmassa esitetään ennallistettavaksi yhteensä 64 347 m2 alaa, josta suurin osa sijoittuu priorisoiduille harmaille dyyneille ja variksenmarjadyyneille sekä metsäisille dyyneille.