Tekijä Jansson Henrik, Raatikainen Katja
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2008
Sivut 119 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 46
ISSN-L 1796-2943
ISBN 978-952-446-613-4 (painettu), 978-952-446-614-1 (pdf)
Tiivistelmä

Vallisaaren, Kuninkaansaaren ja Nuottasaaren ensimmäisen hoitosuunnitelman tarkoituksena on turvata saarten erittäin merkittävät kulttuurihistorialliset arvot ja säilyttää alueen monimuotoinen ja ainutlaatuinen luonto. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 118 hehtaaria. Alue sijaitsee Helsingissä, Suomenlinnan itäpuolisilla saarilla ja on puolustusvoimien käytössä. Suunnitelman on tarkoitus ottaa huomioon valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet: alue on osa valtakunnallisesti merkittävää Suomenlinnan–Vallisaaren–Kuninkaansaaren maisema-aluetta, ja Vallisaari kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön: Suomenlinna ja ympäröivät linnoitussaaret. Alue kuuluu myös ehdotukseen merellisen Helsingin kansallismaisemasta. Saarten ainutlaatuinen ja hyvin säilynyt historiallinen linnoitusjärjestelmä ja siihen kuuluvat rakenteet sekä rakennukset muodostavat yhdessä viereisen Suomenlinnan Unesco:n maailmanperintökohteen ja Santahaminan, Kuivasaaren, Isosaaren ja Itä-Villingin kanssa kansainvälisesti merkittävän linnoituskokonaisuuden, joka liittyy osana laajaan Suomenlahden meripuolustusjärjestelmään. Suunnittelualue sisältyy maailmanperintöalueen suojavyöhykkeeseen.

Pitkään jatkunut maankäyttö eri linnoittamisvaiheineen ja sitä seurannut käyttö puolustusvoimien alueena on edesauttanut monipuolisen luonnon kehittymistä ja säilymistä alueella. Suunnittelualue ei kuulu Natura 2000 -verkostoon, mutta siellä on luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä ja lajeja. Lajien joukossa on paljon uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja sekä suuri joukko maassamme taantuneita tai pääkaupunkiseudulla harvoin tavattavia lajeja. Alueelta on tähän mennessä tavattu kaikkiaan 76 uhanalaista, silmälläpidettävää tai luontodirektiivin lajia.

Suunnitellut hoitotoimenpiteet kohdistuvat lähinnä aiemmin kasvillisuudeltaan avointen linnoitusrakenteiden ja niihin liittyvien linnoitusvallien läheisyyteen. Rakenteiden kunnostuksen lisäksi hoitotoimenpiteisiin kuuluvat luonnonhoitotöitä maiseman avaamiseksi ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakenteiden esille tuomiseksi sekä linnoitusketojen ja -niittyjen sekä kallioketojen säilyttämiseksi ja umpeenkasvun estämiseksi. Suunnittelualueen luonnonhoitotöiden kustannukset sisältäen työnjohdon ovat yhteensä noin 197 000 €. Rakenteiden kunnostuksen kustannukset, josta on laskettu pois luonnonhoitotyöhön sisältyvät raivaus- ja niittotyöt, ovat yhteensä noin 851 000 €.

Useat eliölajiryhmät vaativat inventointeja tai lisäselvityksiä ennen hoidon aloittamista. Luontotyyppien kirjon vuoksi on erittäin todennäköistä, että lajistoinventoinneissa löytyy enemmänkin uhanalaisia lajeja eri eliöryhmistä kuin mitä tällä hetkellä on tiedossa. Rakenteiden kunnostuksen osalta on ennen hoidon aloittamista tehtävä tarpeelliset analyysit käytetyille materiaaleille. Kulttuurihistorialliseen arvoon kohdistuvat hoito- ja kunnostustyöt sekä luonnonhoitotyöt dokumentoidaan riittävällä tarkkuudella käytössä oleviin tietojärjestelmiin ja kuvamateriaalin avulla. Selvitysten ja dokumentoinnin on arvioitu maksavan 108 000 €.

Hoitosuunnitelma käsittää ensimmäisen vaiheen kiireellisimmät hoitotoimet, jotka toteutetaan 5 vuoden sisällä. Suunnitelmassa on lähdetty siitä, että saaret säilyvät suljettuina ja niille kohdistuu ainoastaan tarkasti rajattua virkistystoimintaa.