Tekijä Vuorinen Jouni, Sorakunnas Esko, Högmander Jouko
Julkaisija Metsähallitus, Vantaa, 2014
Sivut 53 s.
Kieli
suomi
Julkaisusarja
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 127
ISSN-L 1796-2943
ISBN 978-952-446-948-7 (pdf)
Tiivistelmä

Puolustusvoimat luopuu Örön linnakesaaresta 2014 lopussa ja saari liitetään osaksi Saaristomeren kansallispuistoa. Metsähallituksen tavoitteena on kehittää saaresta vetovoimainen luonto- ja kulttuurimatkailukohde. Tässä suunnitelmassa esitetään, miten kestävä matkailu toteutetaan ja mitä kehitystoimia se edellyttää.

Örön luontoarvot ovat poikkeuksellisen rikkaat. Se on yksi Etelä-Suomen tärkeimmistä uhanalaisten luontotyyppien keskittymistä ja sieltä on tähän mennessä löydetty 236 silmälläpidettävää tai uhanalaista lajia. Erityisesti perhosfauna on rikas, ja monelle kasvilajille Örö on Suomen ainoa tai yksi harvoista kasvupaikoista. Myös saaren kulttuurihistoria on hieno: kasarmialueita, tykkejä, kasematteja, pattereita, lähipuolustusasemia, mukulakiviteitä jne.

Örön tuleva matkailukäyttö perustuu vastuullisen kehittämisen strategiaan, jossa saareen tutustuminen organisoidaan ja toteutetaan siten, ettei matkailu vaaranna saaren suojeluarvoja. Tavoitteena on alkuvuosina 30 000 käyntiä ja toiminnan vakiinnuttua 60 000 käyntiä vuodessa. Kohderyhminä ovat veneilijät, ilman omaa venettä liikkuvat matkailijat, harrastajaryhmät sekä jatkossa myös yritysryhmät ja ulkomaiset matkailijat.

Örön siirtyminen Metsähallitukselle sekä kestävän matkailutoiminnan käynnistäminen edellyttävät siirtymävaiheessa kehittämistoimia, jotta suljetusta rannikkolinnakkeesta tulee toimiva, turvallinen ja vetovoimainen matkailukohde. Keskeiset kehittämistoimet:

  • rakennusten kunnostus ja jatkuva ylläpito 
  • kunnallistekniikan modernisointi ja kiinteistöhuollon organisointi
  • vierasvenesataman rakentaminen ja veneväylien merkitseminen
  • yhteysalusliikenteen käynnistäminen
  • retkeilyreitistön rakentaminen ja opastuksen järjestäminen
  • jätehuolto, alueiden hoito ja kävijäturvallisuus.

Saaren haltuunoton, rakennusten suojelun ja matkailutoiminnan käynnistämisen edellyttämien investointien suuruudeksi on arvioitu noin 5–10 milj. € ja jatkossa vuotuisiksi ylläpitokustannuksiksi 250 000 € kiinteistöihin sekä myöhemmin selviävä yhteiskunnan tuki alusliikenteelle. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on, että vakiintuneen matkailutoiminnan vuokratuotot kattavat suojeltavan rakennuskannan ylläpito- ja lämmityskustannukset.