Teijon kansallispuiston kävijätutkimus 2015
Teijon kansallispuisto sijaitsee meren äärellä Varsinais-Suomessa, Salossa. Puiston kokonaispinta-ala on noin 34 km². Alueen pirstaleista maisemaa hallitsevat neljä järveä: Matildanjärvi, Puolakkajärvi, Sahajärvi ja Hamarinjärvi. Järvien ohella leimansa maisemalle antavat korkeahkot kallion laet, suoalueet ja nuoret mäntymetsät. Meren läheisyys on parhaiten havaittavissa Isoholman saarella. Luonnossa virkistäytymisen ohella Teijossa on mahdollisuus tutustua alueen kulttuuriperintöön. Alueella sijaitsee kolme ruukkikylää; Kirjakkala, Mathildedal ja Teijo.
Teijon kansallispuistossa toteutettiin kävijätutkimus maalis-syyskuussa 2015. Tutkimuksessa selvitettiin alueen kävijärakennetta, kävijöiden harrastuksia, käytön alueellista jakautumista, kävijätyytyväisyyttä, matkailupalvelutarpeita sekä tietolähteitä. Tutkimuksen tuloksia käytetään hyväksi alueen hoidon ja käytön suunnittelussa.
Otantakauden (26.3.-25.9.2015) aikana alueen käyntimäärä oli reilut 53 000 ja koko vuoden käyntimäärä hieman alle 80 000. Suosituin vierailukohde oli Matildanjärvi. Muita käyntikohteita olivat muun muassa luontokeskus, Puolakkajärvi ja Jeturkasti. Vastaajien keski-ikä oli 47,5 vuotta. Ulkomaalaisten osuus oli vain 3 %. Suomalaista kävijöistä suurin osa tuli lähialueelta, Salon kaupungin alueelta (35 %), pääkaupunkiseudulta (18 %) ja Turusta (12 %). Kansallispuiston kävijöistä päiväkävijöitä oli 70 % ja yöpyjiä 30 %. Päiväkävijät viipyivät alueella keskimäärin 3,4 tuntia ja yöpyjät noin 2,1 vuorokautta.
Tärkeimpiä syitä alueelle saapumiseen olivat luonnosta nauttiminen, maisemat ja rentoutuminen yhdessä oman seurueen kanssa. Suosituimmat harrasteet olivat kävely, eväsretkeily ja luonnon tarkkailu. Selviä sukupuolten välisiä eroja ei ollut. Miehet harrastivat kuitenkin kalastusta naisia useammin.
Kävijöiden odotukset täyttyivät parhaiten luonnonympäristön osalta. Myös reittien ja rakenteiden sekä harrastusmahdollisuuksien osalta useimpien vastaajien odotukset täyttyivät vähintään melko hyvin. Palveluiden kohdalla oltiin tyytyväisimpiä pysäköinti- ja tulentekopaikkoihin sekä laavuihin. Metsähallituksen palveluista kritiikkiä saivat osakseen viitat, maantievarsien opasteet ja erityistarpeiden huomioonottaminen. Osittain kävijätutkimuksen aikana ja sen jälkeen on jo uusittu viitoitusta ja maantievarsien opastusta. Kaikkiaan kävijät olivat palveluiden laatuun ja määrään varsin tyytyväisiä. Valtakunnallisesti vertailukelpoiseksi kävijätyytyväisyysindeksiksi tuli 4,17.
Kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutus vuonna 2015 oli 1,65 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutus 16 henkilötyövuotta.
Vapaamuotoisten vastausten perusteella Teijon kansallispuistoon ja sen lähialueelle ei kaivata juurikaan enempää palveluita. Eniten toivottiin kahviloita ja ravintoloita sekä paikallisten tuotteiden myyntiä. Vähiten tarpeelliseksi nähtiin ohjelmapalveluiden ja hotellimajoituksen lisääminen.
