Författare Vehkaoja Mia, Nykänen Antti
Utgivare Metsähallitus, Vantaa, 2018
Sidantal 40 s.
Språk
suomi
Andra språkversioner
Publikationsserie
Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 237
ISSN-L 1235-8983
ISBN 978-952-295-217-2 (pdf)
Sammandrag

Tutkimuksessa selvitettiin Saaristomeren ja Pohjanlahden tärkeitä hylkeenmetsästys- ja kalastusalueita. Tutkimuksessa kartoitettiin metsästäjien ja kalastajien tärkeiksi kokemia alueita yhdessä alueiden käytön ja kehitystarpeiden kanssa. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella elo-lokakuun aikana 2017.

Tyypillinen hylkeenmetsästäjä oli 30-50-vuotias kalajoki- tai kokkolalainen mies, joka oli harrastanut metsästystä sekä erityisesti hylkeenmetsästystä yli 10 vuotta. Hylkeenmetsästäjä piti harrastusta itselleen erittäin tärkeänä. Tyypillisesti hyljejahtiin lähdettiin vähintään kahden hengen ryhmässä ja pyyntiin käytettiin yli 10 päivää vuodessa. Jahti tapahtui yleisimmin keväällä kuin syksyllä, ja metsästyskerralla viivyttiin yhdestä kolmeen päivään. Saalista hylkeenmetsästäjä sai keskimäärin vuosittain. Tärkeimmät metsästysalueet sijoittuivat Merenkurkun alueelle.

Tyypillinen vapaa-ajankalastaja oli 50-70-vuotias kouvolalainen mies, joka harrasti vapakalastusta 11-30 päivää vuodessa. Vapaa-ajankalastajat pitivät kalastusta itselleen tärkeänä harrastuksena. Tyypillisesti kalastuskerta kesti muutaman tunnin kerrallaan ja paikan päällä käytiin yli 50 kertaa viimeisen viiden vuoden aikana. Yleisin vapakalastuksen ajankohta oli syksy.

Vapaa-ajan verkkokalastajien tärkeät pyydyskalastuspaikat painottuivat melko samalle alueelle kuin hylkeenmetsästäjienkin. Tärkeät vapakalastusalueet puolestaan sijoittuivat melko tasaisesti Kokkolasta Turkuun ulottuvalle rannikkoalueelle.

Kaupallisten kalastajien osioon vastannut oli tyypillisesti yli 20 vuotta verkoilla kalastanut 60-70-vuotias mies Kokkolasta. Yleisimmin verkoilla kalastettiin syksyisin, mutta joka kolmas kalasti myös läpi vuoden.

Kaupalliset kalastajat harjoittivat verkkokalastusta pitkin rannikkoaluetta Porista Ouluun. Rysäkalastuksen tärkeimpiä alueita olivat Porin, Vaasan, Kokkolan ja Oulun vesialueet. Rysä- ja verkkokalastusalueet olivat osin samoja, mutta rysäkalastus oli selvemmin painottunut kaupunkien rannikoille. Lohen ajosiimakalastus painottui täysin Porin edustan ulkovesille, ja troolausta harjoitetaan Turunmaan saaristossa ja Perämeren pohjukassa.

Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään valtion alueiden käytön ja hyödyntämisen suunnittelussa.