Käytämme evästeitä (cookies) käyttäjäkokemuksen parantamiseksi ja käyttötilastojen keräämiseksi. Jatkamalla sivuston käyttöä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää.

x
Siirry suoraan sisältöön

Leivonmäen kansallispuiston kävijätutkimus 2021


Tekijä: Malinen Minna

Julkaisija: Metsähallitus , Vantaa , 2022

Julkaisusarja: Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja B 264


Ulkoasu: 78 s.


Kieli: suomi


ISSN-L: 1235-8983

ISBN: 978-952-377-030-0 (pdf)

Tiivistelmä:

Leivonmäen kansallispuisto (31 km²) sijaitsee Keski-Suomessa, Joutsan kunnan alueella, ja se on perustettu vuonna 2003. Vuonna 2020 kansallispuistoon tehtiin 37 600 käyntiä, mikä oli koronapandemian aikaansaama kaikkien aikojen ennätys. Määrä oli kolminkertainen vuoteen 2010 nähden, jolloin alueella tehtiin edellinen kävijätutkimus. Vuoden 2019 käyntimäärä oli 24 600.

Tämä kävijätutkimus toteutettiin Leivonmäen kansallispuistossa 21.2.-30.9.2021. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kansallispuiston nykyinen kävijärakenne sekä käytön alueellinen ja ajallinen jakautuminen. Tutkimuksella selvitettiin myös kävijöiden rahankäyttöä ja sen paikallistaloudellisia vaikutuksia. Lisäksi tutkimuksella kartoitettiin kävijöiden kokemuksia ja mielipiteitä kansallispuiston hoidosta ja kehittämistarpeista.

Leivonmäen kansallispuiston kävijöistä 52 % oli paikallisia lähikuntien asukkaita, 45 % kotimaisia matkailijoita ja 3 % ulkomaisia matkailijoita. Puistoon tultiin useimmiten päiväseltään oman perheen kesken. Valtaosalle ja yhä useammalle Leivonmäki oli matkan ainoa tai tärkein kohde. Viidesosa yhdisti kansallispuistokäynnin muihin kohteisiin, kuten johonkin muuhun luontokohteeseen tai lähikaupunki Jyväskylään.

Suurin kävijäryhmä oli 35-44-vuotiaat. Vastanneista 43 % oli Leivonmäen kansallispuistossa ensimmäistä kertaa. Valtaosa saapui kansallispuistoon 2-5 hengen seurueissa ja lähes joka neljännessä seurueessa oli mukana alle 15-vuotiaita. Kävijöistä 84 % oli päiväkävijöitä ja he viettivät puistossa keskimäärin kolme tuntia. Puistossa yöpyvät viipyivät keskimäärin 1,5 vrk. Matkailijoista 74 % kertoi yöpyvänsä puistossa tai sen lähialueella, ja he viipyivät puistossa ja sen lähialueella yhteensä keskimäärin 4,3 vrk. 

Virkistysmotiiveissa ja aktiviteeteissa ei tapahtunut edelliseen tutkimukseen verrattuna juuri muutoksia. Tärkein syy kansallispuistossa vierailemiseen oli edelleen luonnon kokeminen. Yli puolelle vastanneista myös maisemat, rentoutuminen, henkinen hyvinvointi, melusta ja saasteista poissa oleminen sekä yhdessäolo oman seurueen kanssa olivat tärkeitä. Puistoon tullaan kävelemään, tarkkailemaan luontoa ja retkeilemään. Joutsniemi oli noussut Lintuniemen ohi puiston suosituimmaksi vierailukohteeksi.

Kävijät kuluttivat käynnillään kansallispuistossa ja sen lähialueella keskimäärin 29 €, mikä oli 8 € enemmän kuin vuonna 2010. Eniten rahaa käytettiin ruoka- ja vähittäiskauppaostoksiin, majoittumiseen ja huoltamo-ostoksiin. Vuoden 2020 käyntimäärällä laskettuna kävijöiden paikallistaloudelliset vaikutukset olivat 0,9 miljoonaa euroa ja kokonaistyöllisyysvaikutukset 8 henkilötyövuotta. Menolajeista eniten tulovaikutuksia tuotti majoittuminen.

Kävijöiden ennakko-odotukset täyttyivät kansallispuistokäynnillä jälleen hyvin. Tyytyväisiä oltiin myös käytettyjen palveluiden, rakenteiden ja ympäristön laatuun sekä määrään. Eniten kiitosta saivat yleinen siisteys sekä tulentekopaikat ja laavut. Parannettavaa oli jätehuollon toteutuksessa. Leivonmäen valtakunnallisesti vertailukelpoinen kävijätyytyväisyysindeksi oli 4,40 asteikolla 1–5 (1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä). Kehitysehdotuksissa toivottiin mm. käymälää Kirveslammen pysäköintialueelle sekä pidempiä retkeilyreittejä. Tulosten perusteella reittien monikäyttö pyöräilijöiden ja patikoijien välillä vaikutti toimineen ilman mainittavia häiriöitä.

Lisätietoja:

Julkaisun liite 7 Kyselylomake ei ole saavutettava.

12.1.2022 tehtiin pieniä korjauksia lukuun 4 Tulosten tarkastelu.

Päivitetty 23.2.2022