Eräpalvelujen virtavesikunnostukset 2020–2023 – loppuraportti
Eduskunnan vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa (LTA) myönnettiin määräraha virtavesikunnostuksiin Metsähallituksen Eräpalveluille. Määrärahalla tehtävät virtavesikunnostukset tuli toteuttaa vuosina 2020–2022. Eräpalveluissa tällä määrärahalla tehtyjä virtavesikunnostuksia kutsuttiin LTA-kunnostuksiksi. Pelkästään LTA-rahalla toteutettujen virtavesikunnostuskohteiden lisäksi vuosina 2020–2023 kunnostettiin kohteita, joissa käytettiin myös muita rahoituslähteitä. Virtavesikunnostuksia toteutettiin sekä isommissa jokiuomissa että pienemmissä joki- ja puroelinympäristöissä.
Virtavesikunnostuksia toteutettiin eri puolilla Suomea Kemijoen, Iijoen, Oulujoen, Vuoksen, Kymijoen, Kokemäenjoen ja Kiskonjoen vesistöalueilla yhteensä 32 eri joella tai purolla. Rupeaman aikana kunnostettiin 147 koskea, joista isompien uomien koskialueita kunnostettiin 24,29 ha ja pienempiä joki- ja puroelinympäristöjä 19 kilometriä. Kunnostusten tavoitteena oli palauttaa jokiin ja puroihin niistä hävinneitä lohikalojen kutu- ja pienpoikasalueita sekä yleisesti parantaa virtavesielinympäristöjen tilaa ja luonnon monimuotoisuutta.
Uittoperattuja koskia kivettiin, kalojen kutu- ja poikaselinympäristöjä lisättiin, vanhoja kuivatettuja uomia vesitettiin ja virtavesiin lisättiin puuta monipuolistamaan virtausolosuhteita ja syvyysvaihtelua sekä tulvittamaan hiekkaa pois uomista. Lisäksi virtavesistä poistettiin kiintoainesta imuruoppaamalla sekä kehitettiin imuruoppauskalustoa ja työmenetelmiä yhteistyössä yrittäjän kanssa. Kunnostustoimenpiteillä luotiin vaelluskaloille 2 076 kutusoraikkoa ja 862 aaria poikaselinympäristöjä. Seitsemän vesistörummun aiheuttaman vaellusesteen poistaminen palautti 42 kilometriä esteen yläpuolista virtavettä vesieliöiden vapaalle liikkumiselle.
Uomakohteiden valuma-alueiden vesiensuojelua tehostettiin, esimerkiksi ennallistamalla soita yhteistyössä Metsätalous Oy:n kanssa. Tulevina vuosina toteutettavaksi laadittiin kunnostussuunnitelmat 54 koskialueelle, joissa isompien uomien koskialueita on yhteensä 44,91 hehtaaria. Toteutetut toimenpiteet auttavat vaelluskalojen ohella monia harvinaistuneita ja uhanalaisia lajeja sekä parantavat laajemmin virtavesiekosysteemien ja niitä ympäröivien rantametsien tilaa.
LTA-rahoituksella katettiin 64 % Eräpalvelujen virtavesikunnostusten kuluista vuosina 2020–2022. Jatkossa Eräpalvelut tarvitsee elinympäristökunnostuksiin osoitettua säännöllistä budjettirahoitusta, jotta LTA-rahoituksella laaditut 54 kunnostussuunnitelmaa voidaan panna toimeen. Lisäksi rahoitusta tarvitaan, jotta vuosina 2020–2023 tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta voidaan seurata ja tunnistaa uusia kunnostuksen tarpeessa olevia kohteita. Tämän jälkeen kala- ja riistaelinympäristöjen tilaa voitaisiin parantaa määrätietoisesti. Eräpalvelujen kalastus- ja metsästyslupien myynnistä saamat tulot eivät ole riittäviä elinympäristökunnostusten tekemiseen siinä mittakaavassa kuin ne olisivat tarpeellisia. Pitkäjänteisen ja vaikuttavuudeltaan tyydyttävän vesistökunnostustoiminnan mahdollistaisi budjettirahoitusmalli, jossa Eräpalveluille osoitettaisiin vuosittain vesistökunnostusmääräraha, jonka suuruus olisi tietty osuus, esimerkiksi 2 %, Metsähallituksen liiketoiminnan kahden edellisen vuoden liikevoiton keskiarvosta. Siten vuosittainen käytettävissä oleva resurssi olisi Eräpalveluihin perustettavan vesistökunnostusyksikön hyödynnettävissä, riittävän varhain ennakoitavissa sekä mukautettavissa liikevoiton lyhytaikaiseen vaihteluun.
Kaikkien vuosina 2020–2023 toteutettujen kunnostusten arvioitiin kahden teoreettisen laskentatavan keskiarvoa käyttäen lisäävän pitkällä aikavälillä tarkasteltuna yhteensä 7 000–24 000 kohdekalalajien yksilöä vuosittain. Niiden vuosittainen taloudellinen merkitys arvioitiin 2 200 000–7 100 000 euron suuruiseksi hyödyntämällä maa- ja metsätalousministeriön asetusta (614/2019) kalojen arvoista. Karkean laskentatavan perusteella kunnostuskulut saadaan takaisin pitkällä aikavälillä tarkasteltuna 2–7-kertaisesti jopa vuositasolla kohteen ekologisten hyötyjen tuottaman taloudellisen vaikuttavuusarvon muodossa. Kunnostusten ekologisen ja taloudellisen tuottavuuden tarkempi arviointi edellyttäisi kuitenkin toimenpiteiden vaikutusten kohdekohtaisia pitkäaikaisseurantoja.
